Taukovihko

Koulu ei kiinnosta — miksi pitäisikään?

Kun PISA-tulokset julkaistaan tänään muutaman tunnin päästä, alkanee jälleen valtava harmitus, ylitulkinta, kammoksunta ja yleinen paheksunta sekä nuoria, koululaitosta, opettajia, vanhempia että koko nykyistä maailman menoa kohtaan. Muistellaan kuinka ennen kaikki oli paremmin ja kuinka kyllä jokainen edeltävä sukupolvi oli parempi, ahkerampi, viisaampi ja parempi koulussa. Vaikka noista ei mikään tietysti paikkaansa sellaisena pidäkään, varsinkaan tuon kouluasian suhteen, mutta se on se miltä asiat tuntuu.

 

Koulumenestyksen syitä ja mahdollisuuksia on tutkittu melko paljonkin. Erilaisia syitä pärjäämiselle ja tuen tarpeelle on löydetty vaikka kuinka paljon. Tutkimus on ollut monesti myös ristiriitaista, mutta toistuvia tuloksia on olemassa. Tässä ei ole läheskään kaikki, vaan vain muutama esimerkki siitä, että oppimiseen vaikuttaa muukin kuin se, pelaako oppilas Minecraftia kotonaan vai ei. Listasta puuttuu esim. kodin koulumyönteisyys, lukemisharrastus, yksilölliset erot, äidinkieli, opetusryhmien muoto jne. jne.

 

  1. Sosioekonominen asema erityisesti poikien oppimistuloksissa. Sosioekonomiset erot ja tausta ovat merkittävä tekijä koulumenestyksessä ja tätä eroa suomalainen koulujärjestelmä pystyi pitkään kaventamaan hyvin tehokkaasti. Viimeisen vuosikymmenen aikana erot kouluvalmiuksissa ovat kuitenkin kasvaneet ja koulun kyky parsia umpeen tätä eroa taustojen välillä on heikentynyt. Tähän ei ole syynä pulpetittomuus tai kurin puute vaan riittämättömät tuen resurssit, joihin liittyy opettajan lisäksi esimerkiksi kuraattorin, psykologin, erityisopettajan tai pienryhmän tuen mahdollisuudet.

 

  1. Elintavat: liikunta ja terveys ovat kaikki tilastollisesti mitattavia tekijöitä oppimistulosten saavuttamisessa. Suomalaiset nuoret harrastavat keskimäärin yhtä paljon liikuntaa kuin ennenkin, mutta polarisaatio vähän liikkuvien ja erittäin paljon liikkuvien välillä on kasvanut huomattavasti. Liikunta itsessään ei ole oppimistuloksia parantava tekijä, mutta se liittyy usein esimerkiksi fyysiseen hyvinvointiin, joka taas on. Terveysongelmat, fyysiset- ja mielenterveydelliset ovat merkittävä tekijä oppimistulosten saavuttamisessa. Syynä eivät ole tietokonepelit, äidin ja isän kännykän käyttö tai piirretyt, vaan esimerkiksi lähiliikuntapaikkojen puute, harrastusmahdollisuuksien kaventuminen taloudellisista syistä ja lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden jatkuvasti heikennetyt resurssit.

 

  1. Elintavat 2: Uni ja ravinto. Moni lapsi ja nuori nukkuu liian vähän. Usein tähän on helppona ratkaisuna vastaukseksi, että menisivät aikaisemmin nukkumaan ja jättäisivät älylaitteet pois. Nuoret ja lapset eivät ole muuttaneet maailman rytmiä myöhemmäksi. Sen on tehnyt siirtyminen pois agraarikulttuurista. Aikuiset ovat muuttaneet jo omaa maailmaansa siihen sopivaksi, mutta koulun kohdalla vedotaan lasten omaan toimintaan tai perinteisiin tai jopa siihen, että miten sitten armeijassa jaksaa herätä. Hyvä aamupala ja terveellinen ruokavalio on todettu yhdeksi tekijäksi oppimisen mahdollistamisessa. Tässä kohtaa olisi jälleen helppo syytää perheitä, lapsia ja nuoria, mutta sosioekonominen asema ja esimerkiksi työttömyys vaikuttavat suoraan perheiden ruokailukokemuksiin.

 

  1. Motivaatio on yksi keskeisimmistä tekijöistä oppimisessa. Ilman motivaatiota on erittäin vaikeaa saada syntymään oppimisen kannalta tärkeää mielenkiintoa tai mielekkyyden kokemuksia. Motivaation tutkimusta on tehty vuosikymmeniä ja sen selitykset ovat äärimmäisen monisyisiä. Koulussa voidaan luoda motivaatiota sekä ulkoisesti, että sytyttää sisäistä motivaatiota. Tämä onkin ollut ehkä se opettajan tärkein tehtävä koko koulumme olemassaolon ajan. Keksiä ne keinot, joilla mahdollisimman moni oppilas pääsisi parhaimpaansa. Ja tämä on se, jota yhä edelleen siellä koulussa tehdään. Siellä edelleen tankataan niitä kertotauluja, vaikka nettikeskustelussa toisin kirjoitettaisiin. Siellä edelleen opetellaan ravintoketjuja, syitä ja seurauksia, vesilintuja ja vaikka mitä. Ja sitä kaikkea yhä edelleen tekee se opettaja.

     

  2. Monesti näkee kirjoitettavan, että oppilailla ja erityisesti nuorilla ei ole kykyä tai mielenkiintoa tai arvostusta koulu kohtaan. Tutkimukset osoittavat kuitenkin toisin. Ja se itsessään on suoranainen ihme. Sillä miksi ihmeessä koululaiset kokisivat nykykoulun millään tavalla mielekkääksi tai motivoivaksi? Koulumme elää ajassa ja maailmassa, jossa koulutus takasi työn loppuelämäksi, jossa koulutus takasi tietyn sosiaalisen aseman ja jossa auktoriteetti oli automatisaatio. Se ei ole tätä maailmaa. Koulutus ei takaa yhtään mitään, ei töitä, ei sosiaalista pääomaa, ei tulevaisuutta. Samaan aikaan kun meillä huudetaan opettajien auktoriteetin perään, murentavat poliitikot koulutuksen ja tieteen asemaa julkisessa keskustelussa. Kun meillä kehotetaan lapsia ja nuoria opiskelemaan pidemmälle ja kehittämään itseään, tuhotaan järjestelmää, jossa siitä olisi hyötyä.

 

Meidän koululaitoksemme muutos ei ole tuhonnut oppimistuloksia. Niihin ovat vaikuttaneet ihan muut syyt kuin iPadit, uusi opetussuunnitelma tai ilmiöoppiminen. Reilun tunnin päästä julkaistavat PISA-tulokset varmasti saavat taas omaa kouluaikaansa nostalgisoivat nettikirjoittelijat sankoin joukoin liikkelle kertomaan, kuinka kaikki, mitä juuri nyt koulussa tehdään on tyhmää, turmiollista, turhaa ja kuinka heillä olisi itse asiassa täydelliset ohjeet siihen, miten oltaisiin taas tulosten kärjessä. Heidän vastauksensa on aina sama. Kuri, kuri, kuri, vuoroluku, pulpettirivit, kuri, kertotaulu, käsiala ja kuri. Se on ihan inhimillinen tapa nähdä maailma. Koska minä kävin tietynlaisen koulun ja minusta tuli omasta mielestäni ihan fiksu tyyppi niin minun kokemukseni ovat parhaat tai jopa ainoat oikeat.

 

Koulutuksen- ja tieteenvastaisuus ovat merkittäviä mediatrendejä. Samaan aikaan meidän kouluissa pitäisi pystyä välittämään toisenlaista viestiä. Me taistelemme nettikirjoittelijoita, klikkiuutisia, poliitikkojen alentuvia puheita ja nostalgisoivia murjottajia vastaan joka päivä. Koulu tekee sitä työtä, jotta meillä Suomessa jokaisella sukupolvella olisi mahdollisuus tehdä Suomesta vielä parempi. Maallisen varallisuuden kohdalla sukupolvien ero kääntyi jo. Me emme ole enää rikkaampia kuin meitä edeltävät sukupolvet. Koulutuksen kohdalla sama ei saisi toistua, vaikka moni sitä eteenpäin ajaa. Se on varma tie sitä kohti, että myös se parempi mahdollisuus menetetään.

 

Meidän koululaitoksemme muutos ei ole tuhonnut oppimistuloksia. Niihin vaikuttaa se, että me emme ole kykeneviä muuttamaan sitä koululaitosta oikealla tavalla. Niitä heikentää se, ettemme pysty yhteiskuntana vastaamaan niihin haasteisiin, joita muuttuva maailma aiheuttaa ja syytämme samaan aikaan lapsia ja nuoria siitä, että he elävät jo tässä ajassa.

 

Lakataan syyttämästä lapsia ja nuoria. Rehellisesti sanottuna heillä ei ole mitään syytä luottaa tähän yhteiskuntaan ja koululaitokseen ja silti he tekevät niin. Etsitään mieluummin niitä oikeita syitä ja pyritään puuttumaan niihin.

 

Tunnin kuluttua sitten saadaan lukea ihan toisenlaisia tekstejä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

"Syynä eivät ole tietokonepelit, äidin ja isän kännykän käyttö tai piirretyt, vaan esimerkiksi lähiliikuntapaikkojen puute, harrastusmahdollisuuksien kaventuminen taloudellisista syistä..."

Tästä about puolen kilometrin säteellä on kaksi jalkapallokenttää, kaksi koripallokenttää, tenniskenttä, BMX-rata, skeittipuisto, kolme leikkikenttää, erilaisia kuntoiluvälineitä ja velodromi. Ratsastuskenttää ei ole, joten ehkä se selittää miksei missään näy omaehtoisesti liikkuvia lapsia ja nuoria. Kännykkäänsä räpeltäviä ja energiajuomaa ryystäviä, leijulaudalla maleksivia kylläkin.

"Koulutus ei takaa yhtään mitään, ei töitä, ei sosiaalista pääomaa, ei tulevaisuutta."

Ja kuitenkin koulutustasolla ja työttömyysriskillä on Suomessa hyvin voimakas negatiivinen korrelaatio.

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Koulutus ei takaa mitään vaan osaaminen. Ongelmia tosiaan on kun koulutus ei enää takaa osaamista.

Eri asia on myös vaatimustason nostaminen ja "vanhan läksyn kuulustelu, uusi läksy" -rutiiniin palaaminen. Sinällään ihan sama mitä käytännössä siellä luokissa tapahtuu kunhan tuloksia syntyy.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Unohdit änkyröiden "viisauksien" listasta erään, jota nyt mölistään yhä kovemmin, kun esiin tulivat tyttöjen hyvät tulokset: Poikien huonommat tulokset ovat naisopettajien, eli feminismin ja genderismin ym vika. "Koulussa vaan setaillaan, eikä opita mitään hyödyllistä!"

Minna Hänninen

Miksi toisia koulu kiinnostaa ja toisia ei? Siitä olen samaa mieltä, että se ei ole oppilaiden syytä, mutta ei myöskään opettajien. Koulu on aina ajastaan jäljessä, mutta sillekään ei voi mitään, koska olemme eri tasoilla henkisesti.

Toimituksen poiminnat