Taukovihko

Onko koulun pakko alkaa kahdeksalta aamulla?

Minkälainen peruskoulu olisi, jos se pitäisi kehittää nyt? (osa 3)

 

Koulut alkavat ja loppuvat eri aikoihin. Uudessa peruskoulussa voitaisiin kiinnittää huomiota niinkin yksinkertaiseen hyvinvointiin ja terveyteen liittyvään asiaan, kuin koulun alkamisaika. Meillä olisi aamu- ja iltapäiväryhmiä tai jopa mahdollisuus opiskella osa opinnoista etämuotoisesti ja itsenäisesti.

 

Tämä oli toinen teesini tekstissä, joka käsitteli peruskoulun muutosta ja sitä minkälainen peruskoulu voisi olla, jos se kehitettäisiin tänä päivänä. Tietysti minulle osuvasti huomautettiin, että tänä päivänä se kehitettäisiin markkinatalouden ehdoilla maksullisena palveluna jne. mikä varmastikin pitäisi paikkansa. 

 

Siksipä jouduin omassa päässäni muotoilemaan kysymykseen uudelleen muotoon, millainen peruskoulu voisi olla, jos se kehitettäisiin palvelemaan nykymaailmaa kansallisena instituutiona, kuten tehtiin aikanaan. En jaksa sitä joka otsikkoon vaihtaa, mutta piti asia huomioida tässä tekstissä.

 

Muut tekstit löydät alta.

Minkälainen peruskoulu voisi olla, jos se kehitettäisiin nyt (osa 1)

Minkälainen peruskoulu voisi olla, jos se kehitettäisiin nyt (osa 2) 

 

 

Koulujen alkamisajasta on väännetty kättä jo aika kauan. Tasaisin väliajoin unitutkija tai joku taho esittää, että koululaisten väsymykseen, joka on ihan tutkittu asia, voitaisiin saada apua sillä yksinkertaisella menetelmällä, että koulun aloitusaikaa myöhästettäisiin hieman.

 

https://www.thl.fi/-/koululaisten-uniongelmat-kaksinkertaistuneet-20-vuodessa

 

Perinteiset argumentit iskevät välittömästi mitä tahansa ehdotusta vastaan.

 

"Sitten lapset vaan menevät myöhemmin nukkumaan".

"Miten ne oppii ikinä heräämään ajoissa"?

"Tulee aika rankkaa armeijassa/työelämässä/jne.".

"Miksi kaikessa pitää mennä lasten ehdoilla"?

 

Nämä argumentit löytyivät mm. vuoden 2014 Uuden Suomen uutisessa, joka käsitteli asiasta tehtyä tutkimusta Yhdysvalloissa ja Kai-Ari Lundellin suositussa Pro peruskoulu -blogin tekstissä vuodelta 2015

 

http://www.uusisuomi.fi/tiede-ja-ymparisto/65752-tutkimus-koulu-alkoi-25-min-myohemmin-merkittava-vaikutus-nuoriin

http://www.properuskoulu.net/2015/03/uusi-koulupaiva-koulu-alkaisi.html 

 

Lundell sortuu itsekin tähän argumentointiin, jonka mukaan koulun myöhäistäminen aiheuttaisi hetkessä vain uuden rytmin ja kierto jatkuisi. Tällä argumentoinnilla voidaan tietysti katsoa olevan retorista arvoa, mutta käytännössä mitään näyttöä asiasta ei ole esimerkiksi kansainvälisissä tutkimuksissa. Päinvastoin tutkimuksissa on järjestään huomattu lasten ja nuorten saavan enemmän unta.

 

www.cehd.umn.edu/carei/publications/documents/Bulletin200212Wahlstrom.pdf 

http://schoolstarttime.org/delaying-school-start-times/will-students-squander-opportunity-extra-sleep/    

 

Äärimmäisen hyvä tietolähde, johon on kasattu tutkimuksia ja pilotteja Yhdysvalloissa löytyy advokaattisivustolta Start School Later.

 

http://www.startschoollater.net/myths-and-misconceptions.html

 

Täytyy tietysti myös huomioida, että edes tämä päivärytmi ei ole kaikilla se syy siihen tuskaiseen aamuun. On myös olemassa aamu- ja iltaihmisiä. Tämä ominaisuus näkyy jo lapsissa. 

 

http://www.fastcodesign.com/3046391/evidence/morning-people-vs-night-people-9-insights-backed-by-science   

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23445508 

 

No jos olettaisimme koulupäivän alkavan todella myöhemmin, oletetaan vaikka tunnin siirtymän olevan mahdollinen ja lainmukainen, jota se olisi jo nyt. Koulut alkaisivat tällöin yhdeksältä tai kymmeneltä. Alakoululaisilla koulupäivät kestäisivät kahdentoista sijaan vähintään yhteen ja viides- tai kuudesluokkalaisilla säännöllisesti kahteen tai kolmeen. 

 

Yläkouluissa suurin osa päivistä kestäisi kolmeen tai neljään. Nykyään neljään kestävä koulupäivä taitaa olla harvinaisuus yläkouluissa ja normaalia vasta toisen asteen opinnoissa.

 

Vastalauseena on käytetty mm. sitä, että oppilailla tulee kiire harrastuksiin tai he eivät ehdi tehdä asioita. Kiire harrastuksiin voi pitää ihan varmasti paikkansa. Samaan aikaan meillä kuitenkin koulujen tilat makaavat tunteja tai kokonaisia iltoja tyhjillään viikonlopuista puhumattakaan. Nyt en tarkoita pelkästään urheilu- ja liikuntatiloja vaan kaikenlaisia koulun yhteisiä tiloja.

 

Lundell kirjoittaa blogitekstissään siitä, etteivät urheilujoukkueiden valmentajat ehdi vetämään harjoituksia aiemmin, kun ovat päivätyössä. Tässä on varmasti osin perää, mutta jos harrastukset siirrettäisiin lähelle oppilaita ja organisoitaisiin kiinteäksi osaksi koulun toimintaa vapaaehtoismielessä voitaisiin saavuttaa huomattavia etuja siihen verrattuna, että oppilaita raahataan ympäri kaupunkia erilaisiin aktiviteetteihin. 

 

Suomessa puhutaan usein koulupäivän pituudesta. Meillä on varsin lyhyt koulupäivä OECD-maihin vertaillessa. Se on monessa mielessä positiivinen asia. Mutta miksi se ei voisi pidentyä juuri harrastusten, kerhojen, vapaaehtoistoiminnan ja omaehtoisen työskentelyn kautta. Mikseivät lukio-opiskelijat tai ammatillista tutkintoa opiskelevat voisi saada opintopisteitä kerhojen ja harrasteiden ohjaamisesta? Mikseivät korkeakouluopiskelijat voisi tehdä sivutyönä ja kurssityönä tällaista ohjausta? Mikseivät yritykset, yhteisöt ja kunnat tarjoa tällaisia mahdollisuuksia? Kaikki vaatii uudelleenorganisointia, mutta oppilaiden lätkätreeneihin ehtiminen vaihtoehtona sille, että me saisimme oppilaiden unen määrää paremmaksi ja oppilaiden jaksamista ja terveyttä korotettua eivät voi olla keskinäiset vastakkain asetettavat vaihtoehdot.

 

Harrastusargumentti on kuitenkin siinä mielessä toissijainen, että Suomessa peruskoulua usein pidetään erillisenä entiteettinä kaikesta muusta. Se on kokonaan toisen postauksen aihe, joka tulee myöhemmin. 

 

Ihan puhtaasti koulun alkamisajan ja nukkumisen sekä ajankäytön kannalta voisi olla myös järkevää miettiä minkälaisia tunteja aamutunnit olisivat. Olisiko mahdollista järjestää esimerkiksi sellaista opiskelua aamutunteihin, joka on osittain järkevää tai edes mahdollista suorittaa etäopiskeluina. Voisiko ylipäänsä koulussa suorittaa opintoja jossain muualla kuin fyysisesti koulurakennuksessa aikansa viettämällä?

 

Missä opiskelut sitten hoidettaisiin? Virtuaalisesti? Kotisohvalla maaten? Kuka vahtii, kuka huolehtii? Kaikki tällaiset asiat pitää tietysti järjestää, mutta mikään ei estäisi sitä, että opiskelijat voisivat peruskoulun tasolla suorittaa opintoja jo muualla kuin koulurakennuksessa ikätasonsa mukaisesti. En siis ole pistämässä pieniä seitsenvuotiaita koulupolun aloittavia kulkemaan bussilla kirjastoon päivittämään opintoryhmänsä projekteja sähköiseen portfolioon. Ei sitä kukaan muukaan digitalisaatiota tai uusi oppimiskäytänteitä ehdottava sano.

 

Mutta olisiko isommilla oppilailla mahdollisuutta käyttää niitä teknologioita ja keinoja, jotka meillä jo on siten, että joka tunti ei olisi läsnäolovelvollisuutta. Vastuukysymykset ja oppilaiden turvallisuus nousevat varmasti ensimmäisinä esiin. Ne pitäisi ratkaista. Onko ne mahdollista ratkaista? Kyllä. Ne vain pitää miettiä sen ikätason mukaisesti. On täysin eri asia missä opiskelee 15-vuotiaiden opintopiiri, joka tutkii ihmisen evoluutiota kuin seitsenvuotias, joka tavailee aakkosia. Nyt kaikkien koetaan oppivan parhaiten siellä luokkatilassa tai koulurakennuksessa jatkuvan ohjauksen alla.

 

Ylläoleva on tietenkin siinä mielessä kärjistystä, että erilaisia ratkaisuja oppilaiden ohjaamiseen luokan ulkopuolella on jo olemassa eri kouluissa vaikka minkämoisia. Yleisesti ottaen meillä on kuitenkin olemassa paikallaolovelvoite, jota myös tarkasti vahditaan. Onpa esimerkiksi Espooseen ehdotettu jossain vaiheessa sellaista, että kun oppilas on poissa tietyn tuntimäärän otetaan automaattisesti yhteyttä esimerkiksi sosiaalitoimeen huolimatta siitä, mistä syystä poissaolot ovat tulleet.   

 

Otan vielä yhden pointin, joka on usein käytetty vasta-argumentti "Miten sitten armeijassa/työelämässä jne."

 

Vastaan tähän hyvin simppelisti. Kuinka monella on nykyaikana täysin kelloon sidottu aamukahdeksalta alkava työaika? Kuinka moni itse asiassa lastensa päiväkodin tai koulun vuoksi aloittaa omat työnsä aiemmin aamulla kuin tekisi muuten?

 

Vastaus: En tiedä. Jotain osviittaa antaa kuitenkin Jyväskylän ammattikorkeakoulun teettämän Perheet 24/7 tutkimuksen mukaan vain 8% suomalaisista ei työskennellyt omien sanojensa mukaan normaalin työkuukauden aikana lainkaan normaalin toimistoajan ulkopuolella.    

 

http://www.jamk.fi/fi/tutkimus-ja-kehitys/projektit/perheet-24/etusivu/

http://www.jamk.fi/globalassets/tutkimus-ja-kehitys--research-and-development/tki-projektien-lohkot-ja-tiedostot/perheet-24_7/41266_perheet_24-7_raportti.pdf
 

Kaikille yhtäläinen peruskoulu on enenevässä määrin jarruttava tekijä maailmassa, jossa yksilöllisyys, intohimot ja jopa elämänrytmi määrittävät ihmistä enemmän kuin hänen perhetaustansa, kotipaikkansa tai kykynsä opiskella murtolukujen yhteenlaskua ja kristinuskon eettisiä periaatteita luokassa kahdenkymmenen muun samana vuonna syntyneen kanssa.

 

Tässä kirjoituksessa, kuten aiemmissakin ja varmasti myös myöhemmissä jää auki monia kysymyksiä. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö niihin olisi ratkaisua. Mikäli näin olisi, olisi peruskoulumme jo kiveen kirjoitettu kuin uskonkirjojen opinkappaleet, yksisilmäisesti ja ikuisesti. Uskon ja toivon, ettei niin ole.

 

Jokainen tehty tutkimus ja kokeilu puoltaa myöhäisempää koulunaloitusta. Jokaisessa pitkäaikaisessa ja tieteellisessä seurannassa on todettu myöhäisemmän koulunaloitusajan lisäävän oppilaiden unta öisten videopelien pelailun sijaan. 

 

Jokainen viime vuosien kyselytutkimus osoittaa lasten ja nuorten nukkuvan liian vähän. 

 

Me tiedämme olevan ihmisiä, joiden biologia ohjaa heidän nukkumistaan ja valveillaoloansa. Aamuihmiset kykenevät opiskelemaan myös iltapäivällä, mutta iltakukkujat eivät yksinkertaisesti kykene ottamaan vastaan asioita samalla tavoin aamulla kahdeksalta. Me tiedämme tämän.

 

Meidän lainsäädännössämme ja asetuksissamme ei ole mitään sellaista, jonka vuoksi koulu ei voisi alkaa yhdeksältä kahdeksan sijaan. 

 

Eikö olisi aika kokeilla näinkin yksinkertaista asiaa?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (24 kommenttia)

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Entä jos se peruskoulu olisikin vain 4h päivässä (10-14) 6 päivänä viikossa.

Käyttäjän Taukovihko kuva
Timo Kilpiäinen

Aika radikaali ehdotus.

Jos sillä saataisiin parhaat tulokset ja siitä olisi joku selkeä käytännön hyöty niin miksei sekin olisi ihan hyvä malli.

Yläkouluun tietysti, jos lasketaan nykytuntien määrää se ei riittäisi vaan pitäisi olla viisi tuntia päivässä kuutenä päivänä viikossa.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Liikunta kun otetaan pois (koska nyt siihen tarjoutuu paljon muutoinkin aikaa),niin ei se kauas tuosta 4 tunnista jäisi.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Eipä sen koulun tarvitse aina kahdeksalta esim mummoni meni ammoinaan kouluun aamu seitsämäksi kun taas itse sain kouluaikoina nauttia kymmenen aamuista. Ihmetyttää kuitenkin mistä johtuu kitinä armeijan aikaisista aamuherätyksistä ja vaatimus saada nukkua armeijassa niin pitkään kuin huvittaa.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Tuo armeija onkin hyvä pointti..miksiköhän siellä pitää herätä muuten 6 aikaa aamusti? Mihin se perustuu?

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Kuulemma valmiuden vuoksi, mitä siitäkin tulis jos sotilaat heräilis rintamalla vihollisenhyökätessä miten sattuun. Muultaosin se saattaa olla vain tapa joka on ollut voimassa Ruotsinvallan ajoilta. Mutta mitä sellaisesta komppaniastakaan tulisi josta ensimmäiset herää kuudelta, osa yhdeksältä ja loput puoleltapäivin.

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas

Pitäisikö äidin kultamussukoilla olla armeijassakin ikuinen sunnuntai ja herätys vasta aamukahdeksalta tai vieläkin myöhemmin?

Pieni kevennys Masi-sarjakuvasta: "mitä siitäkin tulisi, jos jokainen saisi jäädä nukkumaan vain siksi, että on väsynyt? Hönö:Armeijaan pestautuisi tuplasti enemmän miehiä!"

Käyttäjän Taukovihko kuva
Timo Kilpiäinen Vastaus kommenttiin #10

Jos pystyt osoittamaan miten muuten armeija on samankaltainen perusopetuksen kanssa, voin keskustella näin olemattomasta argumentista.

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Vaikuttaahan tuohon vanhempienkin omat aikataulut. Kouluhan on kuitenkin yhtä lailla lasten säilytys- kuin opetuspaikkakin.

Käyttäjän Taukovihko kuva
Timo Kilpiäinen

Perusopetuslaissa ei kyllä mainita säilyttämisestä mitään :)

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Jos peruskoulu ala ja yläasteineen on myös lasten säilytyspaikka niin eikös niihin silloin voisi soveltaa samaa järjestelyä kuin päivähoidossa eli jos molemmat tai toinen vanhemmista on työttömänä niin lapsi voisi olla kotiopetuksessa, samalla tulisi yhteiskunnalle säästöjä kun kaikille lapsille ei tarvitsisi taata paikkaa peruskoulun penkiltä. Toisaalta kokl ajatukseni on huono ja lapsia reilummin eriarvoistava, yhtä hyvin voisi luopua lukukausimaksottomasta peruskoulusta kuin että koulu oolisi lasten säilytyspaikka. Toisaalta on sitä kuullut puhuttavan sellaista että eliiteille ja hyväosaisille lapsille tulisi olla tasokkaampi yksityisiä kouluja ja muiden lasten tulisi tyytyä heikompitasoisiin kunnallisiin kouluihin amerikanmallin mukaan. Omasta mielestäni Amerikan koulujärjestelmässä ei ole muuta hyvää kopioitavaa kuin ammatlukio (yhdistetty toinenaste) eli high school, eikä jakoa hyväosaistenlasten ja huonompiosaistenlasten kouluihin tarvitsisikopioida.

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas

Tokihan kahdeksan aamut olivat vähän ankeita, yhdeksän aamut ihan ok, mutta harvinaiset kymmenen aamut ihan yhtä tyhjän kanssa, koska koulukuljetusten takia piti kuitenkin tulla yhdeksäksi.

Ja ne todella harvinaiset neljään asti kestäneet koulupäivät. Jestas millaisia kitutunteja ne viimeiset tunnit olivatkaan.

Mutta ehkä minä olen jäävi tätä kysymystä kommentoimaan, koska kuulun siihen raivostuttavien aamuvirkkujen vähemmistöön, josta aamut työpaikallakin ovat niitä parhaimpia ja iltapäivän viimeiset tunnit todella tuskastuttavia.

Käyttäjän Taukovihko kuva
Timo Kilpiäinen

Yritin muuten löytää tuosta aamuvirkut vs. iltapäivän tunnit asiasta tutkimusta, mutta sitä ei juurikaan ollut. Huomattavasti enemmän on tutkittu tätä unen määrää ja aamun aloitusaikoja.

Kun yhteiskunnan rytmi on siirtynyt myöhempään iltaan on aamuvirkut jäämässä vähän paitsioon.

Ideaalitilanne resurssien salliessa olisikin aamu- ja iltapäiväryhmät. Keskellä yhteise tunnit, reunoilla projektimuotoista opiskelua tai pienemmissä ryhmissä tehtävää opiskelua.

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas

Niinpä, onko ihminen yhteiskuntaa vai yhteiskunta ihmistä varten. Pieni joustavoittaminen ei todellakaan olisi pahitteeksi. Toisaalta, jonkinlainen yksilön sopeutuminen järjestelmään on vähän pakollistakin, olisi hiukan vaikeaa järjestää teinien koulupäivät niin, että he saisivat nukkua yhteentoista ja tulla kouluun kahdeltatoista. Koulupäivä saattaisi tällöin venyä kaikkine matkoineen iltaseitsemään asti.

Ehkä tämä ongelma on kuitenkin suurin yläkoulun puolella. Alakouluikäisten valvominen on kuitenkin harvinaisempaa, eikä aivan pienimpien kohdalla taida olla mitään hyötyä siitä, jos iltapäivän yksinäiset tunnit kotona vaihtuvat aamupäivän yksinäisiin tunteihin kotona.

T Piepponen

Onkos töiden pakko alkaa seitsemältä?

Kun puhutaan aamuheräämisestä ja yhteiskunnan aikatauluista, niin usein niissä keskusteluissa kaikista kovinta ääntä pitävät kukon päivärytmin omaksuneet, unilahjattomat orjat, ja toiseksi kovinta ääntä vaan tavalliset orjat. Iloiset sellaiset. Sellaiset, joilla ei ole selkeää perustetta miksi kaikkien ihmisen pitäisi toimia kuin jokin sosialistinen mekaaninen kello.

Työt voisivat alkaa ainakin talvella vasta silloin kun on valoisaa. Eivätkä pimeällä. Ultimaattinen perusteeni on, että se olisi terveellisempää, hauskempaa ja stressaamattomampaa.

Aikainen lintu voi napata madon, mutta kun en ole lintu. Suhteellisen paljon on ihmisiä jotka haluavatkin olla lintuja - kanoja, tilhiä, punatulkkuja, kotkia, kukkoja tai haukkoja. Osa jopa puluja.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Ei tietenkään ole. Minä kävin Helsingin Kaisaniemen kansakoulua -50 luvulla. Joka toinen lukuvuosi oli iltavuoro ja joka toinen aamuvuoro. Amuvuoro alkoi kahdeksalta ja iltavuoro puoliltapäivin. Opettaja kerkisi vuoron vaihtuessa syömään eväänsä. Oppilailla ei ruokailua ollutkaan.

Silloin syy oli se, että oppilaita oli niin paljon, että koululuokkiin ei mahtunut suurempaa oppilasmäärää. Meidänkin luokan vahvuus oli yli 50 oppilasta. Rauhatonta siellä saattoi olla, mutta Kauko Saarentaus, opettajamme, poltteli kaikessa rauhassa piippuaan ja hakkasi äänekkäimpiä karttakepillä. Kaikki vaadittava kirjoitus-, lasku- ja lukutaito tuli saavutettua. Muu hömppä oli karsittu opetuksesta pois. Oppikoulu ja lukio vahvistivat sitten taitoja korkeampaan koulutukseen pyrkimiselle.

Nyt olisi sopiva aika palata vanhaan. Koulujen lukumäärä puoliksi ja yhdelle opettajalle tuplamäärä oppilaita kahdessa neljän tunnin jaksossa. Saisivat opettajatkin kahdeksan tunnin päivän täyteen. Koulutukseen syntyisi säästöjä ja tehokkuutta. Oppilaatkin olisivat riemuissaan neljän tunnin koulupäivästä.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

#16

Tuttua juttua Kaisaniemen koulusta Meillä oli opettajina Saarentaus ja legendaarinen Hugo Niiniluoto, ja myöhemmin J.F. Kesti. Hän mm vieraili jokaisen oppilaan kotona. Taisi olla jonkinlainen opettajan velvollisuus tuohon aikaan. Kaverit kyllä puhuivat että hän kävi sen takia että sai joka kodissa ilmaiset kahvit :-)

Saarentauksen luunapit olivat kaupungin kuuluja. Hänestä tuli myöhemmin tunnettu TV1:n uutistenlukija ja "Jatkoaika"- ohjelman *) juontaja.

Luokan oppilasmäärän sallituksi maksimiksi muistaisin 44. Mikähän se on nykyään? Suuret ikäluokat rynnivät joka puolelle.

Kuri oli tiukka. Minäkin jouduin kerran jälki- istuntoon kirjoittamaan 100 kertaa vihkoon
" en enää koskaan ammu ritsalla." No nyt naurattaa tuollainen rangaistusmuoto, toisaalta entäpä jo siinä onkin jokin juju koska 60 vuotta jälkeenpäin muistan tapauksen.

Samaten tuolloin seisotettiin nurkassa. Silläkin voi olla jokin merkitys. Tuolloinhan kasvatettiin tulevia isänmaan vastuunkantajia. Minkälaisiin päämääriin lapsia nykyään kasvatetaan?

Nuorempi tyttäremme kävi niin ikään Kaisun koulua.
Olin kerran opettajan kanssa puheissa ja kyselin kasvatuksen päämääriä. Minulle jäi kuva, että oikein selkeää vastusta ei tullut.

*)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jatkoaika_(televisiosarja)

Taisi jo mennä ohi aiheenkin, muistot elävät.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

On täysin selvää, että oppimistulokset ovat paremmat 10-14 oppituntien aikana. Monissa kouluissa tätä hyödynnetään niin, että kielten ja matematiikan tunteja sijoitetaan tähän ajanjaksoon. Huonoimmat oppimistulokset ovat 8-10 välisenä aikana. Tutkimuksia aiheesta on esitetty useitakin.

Lasten unen tarve kasvaa murrosiässä. Koulun on ymmärrettävä vastuunsa lapsille tärkeästä asiasta: riittävästä yöunesta.

Koulu saisi alkaa aikaisintaan yhdeksältä, yläasteella pääsääntöisesti kymmeneltä. Lukiossa ja ammattikouluissa voisi olla sitten joskus kahdeksankin aamuja.

Ja hei! Ei armeijassakaan sota-aikaa eletä! Kyllä armeijankin aamuherätykset voisi olla seitsemältä tai jopa kahdeksalta. Joka aamu. Ei isänmaa tuhoudu, jos rauhanajan pääasiallinen palvelusaika on klo 9-17.

Käyttäjän oiskonoin kuva
Juhani Kautto

Eihän koulu alakaan kahdeksalta. Ei ainakaan Hämeenlinnassa.

Käyttäjän KariKallio kuva
Kari Kallio

En kannata kattavaa koulun aloitusajan myöhästämistä esim. klo 10.00 alkavaksi.
Olen varsin hyvin tietoinen siitä, että yläkouluikäisellä on suurempi unen tarve kuin allekirjoittaneella 50+ ikäisellä. Rohkenen olla sitä mieltä, että vahva vaikuttaja nykymussukoiden univajeeseen on yksinkertaisesti se, ettei mennä riittävän aikaisin yöunille.
"Väsyttää, en jaksa herätä näin aikaisin" -narina on ratkaistu aiemmalla nukkumaan menolla. Siihen päästään jättämällä vähemmälle ´iipotit´ ja ´aivounit´ ja niihin liittyvät hermostoa rassaavat tekijät.
Mitä tulee virkeyteen ja urheilussa sekä koulussa jaksamiseen niin olen havainnut aamulla ajoissa heräävien olevan kyvykkäimpiä ja jaksavimpia urheiluharjoituksissa. Olen toiminut ohjaajana ja valmentajana vuodesta -81 alkaen. Kyseessä on yksilölaji.
Luen mielelläni vastaväitteitä :)

Käyttäjän Taukovihko kuva
Timo Kilpiäinen

Mutta kun mitkään tieteelliset tutkimukset ei puolla sitä aikaisemmin nukkumaan menemistä nykyisessä maailman rytmissä. Ne on siis tieteellisiä tutkimuksia, vaikka kuinka itsestä tuntuisi siltä, että just minä olen kohdannut muuta.

Siinä on iso ero.

Ihmiset myös tuppaavat havainnoimaan asioita omista lähtökohdistaan. Jos on itse aamuvirkku niin bongaa kivasti ne aamuvirkut positiivisina. Se toimii ihan kaikessa ajattelussa ja on ihan normaalia ihmisen toimintaa.

Käyttäjän KariKallio kuva
Kari Kallio

Kiitos vastauksesta

Tieteellisesti tutkittu...

Tieteellinen tarkoittaa käsittääkseni sitä, että väite on pystyttävä todistamaan kokeellisesti oikeaksi :) Jos olen aukottomasti väärässä tämän määritelmäasian kanssa niin se oikaistakoon.
Missä ovat riittävän luotettavat koetulokset, joilla osoitetaan, että koulupäivän täytyy alkaa myöhemmin kuin esim. klo 09.00 ja täten vain tällä aloitusajan myöhästämisellä turvataan riittävä yöuni? Tutkitaan ja tutkitaan. On hyvä, että tutkimuksia tehdään; jospa niillä pidennetään yöunta. Tämäkin on normaalia ihmisen toimintaa.

Mikä on oikea määritelmä nykyiselle elämänrytmille? Minä en pysty sitä aukottomasti määrittelemään. Ehkä joku toinen sen määrittelyyn kykenee.

En lähde elvistelemään tutkimustietopohjallani enkä myöskään vikuuta ketään toistakaan ihmistä tutkimustietopohjalla elvistelystä.

Pidän toki ja suuressa arvossa pidänkin riittävää yöunta. Rohkenen olla sitä mieltä, että pahin yöunen laadun heikentäjä ja keston vähentäjä on nykyisten nk. apuvälineiden runsas näpelöinti, jotka johtavat helposti nukkumaanmenoajan myöhäistymiseen, eivätkä aikaiset koulun aloitukset. Olen edelleenkin sitä mieltä, että toimiva konsti saada riittävä määrä yöunta on mennä niin aikaisin nukkumaan, että unen määrä riittää.

Alkakoon koulu sitten milloin hyvänsä mutta koulupäivän ei ole hyvä kestää kovin monena päivänä viikossa yli klo 15.00 kellonlyömää.
Alkakoon koulu joka päivä esim. suunnilleen klo 09.00. Jos aloitusaikoja venytetään jopa klo 11.00 tietämille niin uskon, vaikken todeksi pysty todistamaan, että kokonaisuudelle tulee vaikeuksia.

Kyllä tämä tästä :)

Käyttäjän Taukovihko kuva
Timo Kilpiäinen Vastaus kommenttiin #22

Tieteellisesti tutkittu ei missään nimessä tarkoita aukottomuutta, mutta yhteinen tekijä tuloksissa on ollut oppilaiden unen määrän lisääntyminen, koetun hyvinvoinnin kasvu ja oppimistulosten nousu. Esimerkiksi noista kirjoituksen linkeistä löytyy nimenomaan sitä tutkittua dataa.

Ei ole olemassa mitään oikeaa elämänrytmiä, mutta harrastukset ym. aktiviteetit ovat nykyaikana pidentäneet iltoja jo vuosikymmenien ajan kun aikuisten työelämä on muuttanut muotoaan. Tässä ei ole kyse pelkästään tekniikan näpräilystä, vaikka teknologiaa on aina helppo demonisoida.

Kirjoituksessa ja tutkimuksissa on puhuttu koko ajan kello yhdeksästä. Yhtäkkiä yhdentoista tai puolenpäivän kautta argumentointi on asian ohi.

Mutu on mutu ja tutkittu tieto on tutkittu tieto. Itse kannatan jälimmäistä.

Käyttäjän KariKallio kuva
Kari Kallio

Kiitos kannanotosta

En kirjoittanut, että tieteellisesti tutkittu on yhtä kuin aukoton. Käytin aukottomuussanaa ja käsitettä oman väärässäoloni yhteydessä.

En myöskään kirjoittanut oikeasta elämänrytmistä vaan nykyisestä elämänrytmistä. Se on totta, että oikeaa elämänrytmiä lienee mahdoton määritellä.

Mitä tulee harrastuksiin niin suurin osa liikuntaan ja urheiluun liittyvistä ohjatuista harjoituksista päättyy selvästi ennen klo 21.00 kellonlyömää. En ole myöskään väittänyt, että yöunen heikentymisessä on kyse pelkästään tekniikan näpräilystä. Kirjoitin, ehkä hiukan kärjistäen, että ´tekniikan näpräily´ on pahin, ei pelkästään.

En ole missään vaiheessa väittänyt, että mutu vie 6-0 tutkittua tietoa. En usko kenenkään niin uskoneenkaan. Kaikki kunnia tutkitulle tiedolle.

En ole lukenut linkkien tekstejä. Pidän edelleenkin fiksuna vaihtoehtona nukkumaan menemistä riittävän aikaisin. On myöskin hyvä jos koulussa ei tarvitse olla joka päivä jo klo 08.00.
Kuinka hyvin riittävät yöunet saadaankaan turvattua jos menee sekä
riittävän aikaisin nukkumaan ja koulupäivä
ei alakaan joka päivä jo klo 08.00 ;)

Hyvän ja laadukkaan yöunen puolesta

KK

Toimituksen poiminnat