*

Taukovihko

Ministeri Grahn-Laasosen paimenkirje on tietämättömyyttä ja välinpitämättömyyttä

Ministerin paimenkirje osoittaa tietämättömyyttä ja välinpitämättömyyttä

 

En ajatellut opetusministeri Grahn-Laasosen pääsevän enää syvemmälle siinä miten surkeasti hän ajaa oman ministeriönsä asiaa. Surulliset perusopetuksen kärkihankkeet ilman konkretiaa ja vielä huonommin resurssein oli jo sellainen rimanalitus suurten säästöjen rinnalla, että ajattelin ministerin virkamiesten jo sanovan, että kannattaisi ehkä hillitä sitä omien ajatusten esille tuomista. Varsinkin kun ne ovat sitä tasoa, mitä ovat olleet.

Tänään kuitenkin Helsingin sanomat julkaisi opetusministerin "paimenkirjeen" korkeakouluille. Kirjeessä opetusministeri patistaa korkeakouluja spesifioimaan, missä ne aikovat olla maailman parhaita vuonna 2025 ja mitkä niiden aloista ovat kansallisesti laadukkaita ja merkittäviä.

Ilmeisesti opetusministeri menee tässä valtioneuvoston kannan mukana. Valtioneuvostohan määrää nykyään mikä on tärkeää ja tarpeellista tutkimusta ja tiedettä, kuten se on strategisissa tutkimuskohteissaan määritellyt. Näihin ajatuksiin ei tietenkään kuulu tieteen monialaisuus, tieteen itseisarvo sivilisaation tärkeänä osana tai monipuolinen ja kannustava tieteen tekeminen.

Opetusministeri osoittaa paimenkirjeellään, ettei hänen osaamattomuutensa rajoitu pelkästään peruskoulun ja varhaiskasvatuksen tasolle vaan hän kykenee olemaan täysin kohtuuton ja näköalaton myös korkeakoulutuksen suhteen. Missään muualla maailmassa tuskin opetusministeri kehtaisi täysin suhteettomien leikkausten jälkeen vaatia yliopistoja osoittamaan miten ne aikovat olla maailman huipulla. Samaan aikaan hän osoittaa huoltansa siitä, miten me saamme pidettyä täällä kansainvälisiä huippuosaajia. No ei saada. Se vaatisi rahaa perustutkimukseen ja resursseja monialaiseen ja monipuoliseen akateemiseen työhön. Se vaatisi juuri niitä asioita, jotka te olette ennen murahdustanne leikanneet pois yliopistoilta. 

Grahn-Laasonen on sitä mieltä, että vaihtoehtona on näivettymisen tie, jolloin esimerkiksi tuo ulkomainen huippuosaaminen jää tulematta tänne. Samaan aikaan Suomi alkaa veloittaa ulkomaisilta opiskelijoilta lukukausimaksuja. Tämä siis aikana jolloin muut maat peruuttavat päätöksiä samasta asiasta, koska ne ovat johtaneet opiskelijamäärien romahtamiseen ja ulkomaisen osaavan työväestön mielenkiinnon hiipumiseen. On vastenmielistä miten toisella kädellä puututaan korkeakoulujen rahoitukseen ja itsehallintoon ja toisella samaan aikaan lyödään nyrkkiä julkisesti pöytään vaatien jotain tulevaisuuden huipputuloksia.

Viimeisenä kiinnitän huomiota kirjeen lopussa olevaan vaatimukseen tehostaa sisäisiä organisaatioita. Ministeri kirjoittaa ”Nykytila, jossa jopa 40 prosenttia henkilöstöstä työskentelee muissa kuin opetus- ja tutkimustehtävissä, ei varmasti kenenkään mielestä on tyydyttävä”. Tämä osoittaa kuinka täysin pihalla ministeri on yksinkertaisimmistakin asioista. Ministerillä ei ole minkäänlaista käsitystä siitä mitä korkeakoulun infran ja arjen pyörittäminen on. 

En tiedä onko ministeri Grahn-Laasonen vain populisti vai oikeasti niin tietämätön, että kuvittelee korkeakoulun pyörivän vain lehtoreiden ja professoreiden työllä. Haluaisiko rouva ministeri mahdollisesti kasvatustieteen professorin pyyhkivän pölyjä luentojen välillä? Hammaslääketieteen yliopettaja voisi vapaapäivinään hoitaa teknistä tukea. Biologian professorit ja sukupuolitutkimuksen tohtorikoulutettavat hoitaisivat jaetusti yövahtimestarin työt. Yliopistotason kirjastoa ja opiskelijoiden ohjausta taas voivat hoitaa maisteriopiskelijat vapaaehtoistyönä. Laiskat opiskelijat kun muutenkin ovat täysin hyödyttömiä kulueriä. 

Itse opiskellessani sain keskisuuren tiedekunnan tiedekuntaneuvoston jäsenenä todistaa, kuinka paljon professoreiden työaikaa meni täysin muuhun kuin siihen opettamiseen tai tutkimukseen. Samaan aikaan opetusministeri, jonka pitäisi olla tärkein poliittinen henkilö koko opetuksen kentällä heittää tällaisia täysin typeriä lukuja ja väitteitä. 

Opetusministeri Grahn-Laasonen vaikuttaa siltä, että hänen tulisi kohtapuoliin myöntää, ettei koulutuksen taso, kehittäminen tai meidän koulutusjärjestelmämme ylipäänsä kiinnosta häntä pätkääkään. Niin välinpitämätön ja tietämätön hän on ulostuloissaan. Mikäli hän haluaa toimia valtiovarainministeriön kiristysruuvina niin olkoon siinä rehellinen ja jättäköön paimenkirjeet tai kärkihankkeet suosiolla pois retoriikastaan. 

On noloa, että tässä maassa, maassa jonka suurin valtti on erinomainen, maksuton ja tasa-arvoinen koulutusjärjestelmä, toimii opetusministeri näin.

 

PS. Eduskunnassa työskentelevistä ihmisistä noin 23% on kansanedustajia, jotka säätävät lakeja. Voisiko ministeri Grahn-Laasonen hoitaa vaikkapa kahviota ja avustaa Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän jäseniä ennen ja jälkeen täysistuntojen?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

15Suosittele

15 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (39 kommenttia)

Eero Mattila

Aha, itse et varmaan näe opetussektorilla mitään kehittämisen mahdollisuuksia.... tuulimyllyistäkö syntyy lisää rahaa ja resursseja?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield
Käyttäjän Taukovihko kuva
Timo Kilpiäinen

Opetussektorilla voitaisiin kehittää paljonkin. Valitettavasti hallituksen ja opetusministerin tapa kehittää on ottaa rahat pois ja syyttää tehottomuudesta.

Se on huonoa koulutuspolitiikkaa.

Huono koulutuspolitiikka on huomisen huonoa talouspolitiikkaa.

Olen muutenkin täysin eri mieltä hallituksen säästötoimista, mutta nämä koulutuksen leikkaukset ja mukakehittämiset konkretian puutteineen ja paimenkirjeineen on vaan surkeaa luettavaa ja katsottavaa. Ne osoittavat lähinnä kykyä haukkua VM:n suulla ja muita sätkynukelle tärkeitä, mutta ministerille huonoja ominaisuuksia.

Eero Mattila

Kerro yksi hyvä uudistus mikä opetussektorilla on viimeisen 10 vuoden aikana saatu aikaan.
- Ymmärtääkseni on tehty useita erilaisia organisaatiouudistuksia - tyyliin ammattikorkeakoulut, joissa ei osata sen enempää teoriaa kuin käytäntöä. Oleellista olikin kai keksiä keino nostaa opettajien palkkaluokkia.
- Opetuksen taso ei yksinomaan riipu rahan ja henkilökunnan määrästä. Käänteisesti opetuksen taso ei välttämättä putoa vaikka rahasta ja henkilökunnan määrästä tingitään.
- Opetussektorin on todellakin syytä katsoa peiliin, pelkkä tutkintojen tehtailu ei hyödytä ketään. Määrä ei korvaa laatua. Missä on vastuu oppilaiden sijoittumisesta, missä on yhteistyö elinkeinoelämän kanssa??

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Jos perustutkimuksesta viedään rahoitus opetuksen laatu kärsii taatusti.

Eero Mattila

Voisitko hieman täsmentää? Loppuuko perustutkimus kokonaan? Oma kokemukseni suomalaisesta perustutkimuksesta on aika heikko. Tarkoitan, että tervejärkisen ihmisen on vaikea keksiä mitään syytä miksi tutkitaan niin tyhjänpäiväisiä asioita. Miksi vähäisiäkään perustutkimuksen löydöksiä ei osata liittää käytännön elämään?
- Tutkimus ja opetus eivät ole pyhiä lehmiä. Merkittävä osa tutkimuksesta ja opetuksesta on aika lailla ajan ja rahan haaskausta. Toiminnalla pitäisi olla aina joku tavoite. Tutkimus tutkimisen vuoksi on vain verorahojen tuhlausta. Ja tosiaan rahoituksen myöntäjän pitää olla sen verran aikuinen että osaa päättää mihin rahat laitetaan.

Teemu Rajalammi

Kommenttisi osoitti että et ymmärrä mistä perustutkimuksessa on kyse. Perustutkimuksen idea on tiedon kartuttaminen yleensä, ei välittömät käytännön sovellukset. Tieto on aina arvokasta itsessään emmekä voi tietää tarkasti mistä tiedosta on mitäkin hyötyä tulevaisuudessa. Se että tutkimusta tehdään vain välitön taloudellinen hyöty silmissä on täysin tuhoon tuomittu tie. Sitä paitsi eri tieteenalat vaativat nykyään niin kovaa asiantuntijuutta että talouselämän asiantuntijoiden tai poliitikkojen on hyvin vaikeaa nähdä mitä hyötyä eri tieteenalojen uusista löydöistä voisi olla.

Käyttäjän Taukovihko kuva
Timo Kilpiäinen

Ammattikorkeakoulut aloittivat toimintansa jo kaksikymmentä vuotta sitten. Käsittääkseni ne ovat vastanneet varsin hyvin alkuperäistä tarkoitustaan.

En ole toki missään vaiheessa väittänyt, että kymmenen vuota oltaisiin tehty vain hyviä päätöksiä. Jos näin kirjoitin, osoita toki ja korjaan virheeni. Viimeisen kymmenen vuoden aikana meillä on lähinnä leikattu koulutuksesta, mutta hyviäkin uudistuksia tai hankkeita on toki ollut.

Liikkuva koulu on ollut erittäin toimiva ja tehokas hanke kaikilta osin.

Oppimiskeskukset perusopetuksessa ovat mahdollistaneet käytännön kokeiluja ja hankkeita ihan tavallisessa opetuksessa.

Aalto-yliopisto oli valtava ponnistus, joka loi meille oikeasti todella monipuolisen ja uudenlaisen monialaisen yliopiston.

On helppo sanoa, että ymmärtääkseni jotain, mutta tosiasiassahan tällaisia organisaatiouudistuksia tai opettajien palkkaluokkien kikkailuja ei ole tehty. On helppo heitellä jotain mukanokkelia väittämiä, mutta totuuspohja kannattaisi säilyttää.

Opetuksen taso ja tutkimuksen taso riippuvat monista asioista, mutta myös rahasta. Raha on usein suoraan myös henkilöresurssi. On ihan roskapuhetta väittää, että rahalliset resurssit eivät merkitsisi. Toki se on samaa retoriikkaa kuin vaikkapa opetusministerimme käyttää. Totta se ei siitä tee. Tehostaminen ei ole synti tai väärin, mutta leikkausten naamiointi sellaiseksi on.

Tutkintoputki ei varmasti ketään hyödytäkään, mutta miten luulet tällaisen hallitusvetoisen tieteen tekemisen tai työelämälähtöisen yliopistouudistuksen muka kehittävän sitä mihinkään muuhun suuntaan? Kritisoit itse omaa ehdotustasi.

Hallitus kuvittelee tietävänsä miten ja mitä tiedettä kannattaa tehdä. Se kuvittelee elinkeinoelämän olevan joku taikasauva korkeakoulumaailmaan. Toimitusjohtajat ja henkilöstöpäälliköt eivät ole oikeita ihmisiä päättämään mitä tieteen ja koulutuksen tulisi tehdä.

Tiede, koulutus ja sivistys ovat itseisarvoja ja sivistysvaltion kulmakiviä. Niistä ei voida tinkiä eikä talouselämän tule ohjata niiden toimia.

Yhteistyötä voidaan ja pitää tehdä. Nyt mennään vain hallituksen sanelemana. Silloin unohdetaan ne tieteen tekijät. He ovat niitä ammattilaisia siinä.

Eero Mattila

Miten niin tieteen rahoituksesta tai koulutuksesta ei voitaisi leikata? Voidaanhan leikata synnytyssairaaloista ja sairaiden kuntouttamisestakin. Lastensairaalaa rakennetaan arpajaisrahoituksella...

- Sivistyksellä ja rahalla ei ole mitään yhtäläisyysmerkkiä ehkäpä päinvastoin. Jos opetussektori ei itse kykene toimintaansa terävöittämään sen joutuu tekemään joku ulkopuolinen vaikkpa ministeri ja on hyvä että meillä on nyt nuori ministeri joka uskaltaa tehdä päätöksiä. Kirjoituksessasi väität häntä lahjattomaksi, joka on täysin perusteetonta. Eihän sinullakaan ole kyse mistään muusta kuin saavutetuista eduista tinkimisestä. Ei opetussektori voi olla muusta yhteiskunnasta erillinen suojatyöpaikka. Opetusektorin palkat ja lomat ovat hyvin kilpailukykyisiä, leikkaamisvaraa on paljon. Tervetuloa maailmaan!

Käyttäjän Taukovihko kuva
Timo Kilpiäinen

Voidaan leikata ja leikataankin. Se on vaan väärä paikka josta leikata.

Sivistyksellä ja rahalla ei ole yhtäläisyysmerkkiä, mutta on täysin väärin väittää ettei tieteen tekemiseen ja korkeakoulutukseen tarvita rahaa. Kun rahaa leikataan valtavia summia on turha olettaa pystyttävän kehittämään laatua.

Aiemmassa kommentissasi mainitsit myös perustutkimuksen turhuudesta ja siitä, kuinka tutkitaan turhia asioita. Tässä olen kanssasi täysin eri mieltä. Meillä ei ole olemassa turhaa tutkimusta. Ihmiskunnan historian aikana uteliaisuus ja tiede ovat siivittäneet meidät sellaiseen kehityksen vauhtiin, että mitkään muut voimat eivät voi vastata lähellekään. Jonkun tietyn tutkimuksen tai tieteenalan kategorisointi markkinavoimista tai omista henkilökohtaisista inhoista lähtien on mielestäni täysin typerää. En ole itse samaa mieltä, enkä usko kääntäväni päätäsi asiassa, jossa edustamme selkeästi kahta täysin erilaista ajatusmaailmaa. Minä arvostan ja puolustan tiedettä, koulutusta ja tutkimusta sen kaikissa muodoissa.

En ole kertaakaan väittänyt ettei koulutusta voitaisi kehittää. Jos näin olen tehnyt, korjaan mielelläni virheeni.

Meillä on nuori ministeri, joka toimii Kokoomusjohtoisen valtiovarainministeriön sätkynukkena sen sijaan, että osoittaisi johtajuutta omassa ministeriössään. Mitään rohkeaa hänen päätöksissään tai avauksissaan ei ole ollut.

Ymmärrän toki, että tällä hetkellä on muodikasta haukkua julkisen alan työntekijöitä, joihin opettajatkin lähes kaikilla tasoilla kuuluvat. En kuitenkaan ole samaa mieltä argumenteistasi. Opettajan työ on kaikkea muuta kuin suojatyöpaikka. Se vaatii jatkuvaa kouluttautumista ja on erittäin monipuolinen ja vaativa toimi kaikilla sen monilla aloilla.

Olen myös eri mieltä palkkojen kilpailukykyisyydestä verrattuna muihin korkeakoulutettuihin aloihin.

En ymmärrä mitä tarkoitat viimeisellä "Tervetuloa Maailmaan!" letkautuksella, mutta kiitos, onhan täällä jo hetki pörrätty.

Eero Mattila Vastaus kommenttiin #10

Ei ole kyse julkisen sektorin haukkumisesta vaan oikeudenmukaisuudesta.
- Jos Suomessa ei synny verovaroja niin paljoa, että siitä riittää kaikkien koulujen ja sairaaloiden ylläpitoon ja niiden työntekijöiden palkkaan niin on leikattava. Vai onko mielestäsi oikein, että oppilaasi joutuvat maksamaan sinun palkkasi?
- Kyllä vihreilläkin pitäisi olla sen verran selkärankaa, että hankkii rahat omaan elintasoonsa, eikä lainaa sitä tulevilta sukupolvilta, eikä syyttele ministeriä, jolla on selkärankaa.
- Jos ei ole esittää omia vaihtoehtoja niin sitten on vain oikeudenmukaista että leikataan. Jos laitetaan sairaalat, koulut ja tieteentekijät jonoon niin keneltä leikataan ja keneltä ei? Miksi koulussa keittäjillä, siivojilla ja talonmiehillä on erilaiset loma-ajat kuin opettajilla? Ovatko he jotenkin alempiarvoisia? Miksi toisille maksetaaan palkkaa kotona olosta ja toisille ei? Kuuluuko oikeudenmukaisuus opettajan sanavarastoon?

Käyttäjän Taukovihko kuva
Timo Kilpiäinen Vastaus kommenttiin #12

Kuvaat opettajuutta suojatyöpaikaksi ja väität tieteen puolustamista saavutettujen etujen ajamiseksi. Olen eri mieltä, että se kuvastaisi jotenkin oikeudenmukaisuutta.

Siellä koulussa työskentelevät keittäjät ja talonmiehet ovat aivan samalla tavalla julkisella alalla töissä. Ihan turha yrittää jotenkin asettaa ihmisiä eri kasteihin tässä. Opettajat työskentelevät oman tessinsä mukaan ja muut omien alojensa ammattilaiset omien tessiensä mukaan. En ole kirjoittanut näitä tessejä enkä niihin ota kantaa tai suostu lähtemään jonkinlaiseen ihmisten arviointiin, vaikka niin haluaisit. Molemmissa työurani kouluissa jokaikinen koulun henkilökuntaan kuuluva on ollut tärkeä ihminen omassa työssään ja arvostan jokaikistä heistä.

Ymmärrän sen, että opettajien lomat ärsyttävät. Niin ne ärsyttävät aina kaikkia, jotka eivät ole opettajia. Sitä on kiva käyttää lyömäaseena. Voisin tähän ottaa sen argumentin, että aikanaan opetusalan työehtosopimuksessa jaettiin kymmenen kuun palkka kahdelletoista, jotta saatiin kesälomat sopimaan koulujen alkamis- ja loppumisaikoihin. Tai voisin ottaa esimerkiksi tuhannet opettajat, jotka eivät saa kesältä mitään palkkaa, koska kunnat ovat säästö- tai muista syistä palkanneet heidät vain lukuvuoden ajaksi. Esimerkkejä on monia, mutta ajatuksesi on selvästi klassinen ja kliseinen "Laiskat opettajat ja tyhmät kesälomansa", joten en aio tähän asiaan enää puuttua.

Minä en ole Vihreä puolue ja kuten blogin kuvauksessa kerrotaan ajatukset ja kirjoitukset ovat omiani. Silti esimerkiksi puolueen vaihtoehtobudjetissa on huomattavasti parempia säästökohteita kuten kilometrikorvauksen ylikompensaatiot ja ympäristölle haitallisten energialähteiden tuet.

Olen sitä mieltä, että meidän rahamme pitäisi hankkia ennen kaikkea talouskasvusta ja kestävällä pohjalla. Koulutuksesta leikkaaminen on kaikkea muuta kuin kestävää pohjaa. On ihan tutkimusnäyttöä siitä, että korkeatasoinen koulutus maksaa itsensä takaisin ja koulutuksesta leikkaaminen heikentää tulevaisuudessa taloutta.

Tomi Koivisto Vastaus kommenttiin #12

no nyt taas, sieltä urpolasta voitaisiin katkasta ne sähköt. Tai mieti ensi kerralla avatakko sitä tietsikkaa ollenkaan ja oksentaa yhtään mitään. Mene vaikka kirjastoon ja sauvakävele koko matka.

Käyttäjän PasiLintulahti kuva
Pasi Lintulahti Vastaus kommenttiin #12

Opettajien kesäajan palkkaus on taas tullut esille ja valitettavasti etsittäessä säästöjä joidenkin kuntien jatkuvaan rahapulaan. Siksi olisi muistettava sitä, mitä opettajien palkkauksen historiassa on tapahtunut ja kuinka se on kehittynyt. Eero voisi selvittää asioiden taustoja ennen kuin meuhkaa täällä tehden itsestään tomppelin.

Kun Uno Cygnaeus 1860-luvulla onnistui tietämyksellään siirtämään opetuksen kirkolta ja pelkästään pojilta valtiolle, perustettiin kansakoululaitos, jonka ylitarkastajaksi Cygnaeus nimitettiin. Opettajille piti määritellä palkkaus, ja päädyttiin siihen, että heille maksetaan kerralla koko vuoden opetustyöstä. Myöhemmin palkka jaettiin kahtia siten, että sekä syys- että kevätlukukaudelta maksettiin vuosipalkan puolikas. Kesältä ei tietenkään maksettu palkkaa. Luontoisetuina vuosipalkan lisäksi opettajilla oli oikeus virka-asuntoon, polttopuihin, lehmän pitoon, kasvimaahan yms.

Vuosien 1926–1958 välissä jossakin vaiheessa valtio päätti jakaa vuosipalkan luvulla 9, joka oli opetuskuukausien määrä vuodessa. Opettaja sai myös valita, jaetaanko hänen palkkansa 9:llä vai 12:lla. Vuonna 1958 tuli voimaan kansakoulun palkkalaki. Esimerkiksi lehmänpito- yms. luontoisedut poistuivat uusilta opettajilta ja virassa jo olleet saivat halutessaan jäädä vanhaan käytäntöön. Kaikille opettajille vuosipalkan jakajaksi tuli 12.

Näin edettiin vuoteen 1972, jolloin voimaan tuli peruskoulun palkkalaki. Palkkaus jäi entiselleen ja lisäksi jokaiselle peruskoulun opettajalle tuli velvollisuus kolmeen viikkoylituntiin. Laki kumottiin vuonna 1985, jonka jälkeen palkkaus määräytyi neuvotellun uuden opetusalan virkaehtosopimuksen mukaan.

Virkaehtosopimuksissakin näkyy, että kyse on vuosipalkasta. Jos opettajalla on ylitunteja, niiden perustana on vuosipalkka. Jos opettaja pitää esimerkiksi kerhoa koululla, vuosipalkan jakajana on 38 eli opetusviikkojen määrä. Jälkimmäinen palkka on suurempi kuin viikkoylituntipalkkio, koska siinä ei makseta kesän ajalta. Tosiasiassa opettajille ei makseta kesäajalta palkkaa vaan vuosipalkka koko lukuvuoden opetustyöstä on vain jaettu 12 osaan.

Kun siis opettaja palkataan tekemään koko lukuvuoden työ, hänelle pitää myös maksaa koko lukuvuoden palkka. Useat kunnat haluaisivat olla maksamatta hänelle kesäajalta palkkaa. Toisin sanoen häneltä otettaisiin pois noin 16,5 prosenttia ansaitsemastaan palkasta. Tällaista menettelyä ei virkaehtosopimus kiellä, koska 1985 alkaneeseen opetusalan sopimukseen kukaan virkaehtosopijoista ei huomannut vaatia erikseen mainintaa siitä, ettei opettajaltakaan saa varastaa. Onneksi on olemassa muuta lainsäädäntöä, joka estää opettajien ja muiden viranhaltijoiden ja työntekijöiden eriarvoisen kohtelun.

Mikäli opettaja on joutunut edellä mainitulla tavalla kohdelluksi ja asuu näin kohdelleessa kunnassa, tarkoittaa se sitä, että normaalin kunnallisveron (esim. 20 prosenttia) lisäksi häneltä on laittomalla toiminnalla otettu lähes sama määrä lisää rahaa. Hänen kunnallisveroprosenttinsa on siis noin 36 prosenttia vain siksi, että asiasta päättänyt kunnallinen kollegio ei halua, että omaa verotusta korotetaan.

Eero Mattila Vastaus kommenttiin #29

Kannattaisiko katsoa almanakkaa ja miettiä mitä tarkoittaa saavutetuista eduista kiinni pitäminen? Aika paljastavaa, että työ todellakin pidette opettajan asemaa kiveen hakattuna. Meillä nyt vaan sattuu olemaan tällainen palkka ja siivoojalla vähän enemmän työtunteja mutta rahapalkka silti pienempi. Olin itsekin joskus sijaisena ja sain täyden palkan 20 viikkotunnin opetuksesta. TESsistä huolimatta moraali olisi ihan hyvä asia.
- Kotona olosta ei pitäisi maksaa sen enempää työttömille kuin opettajillekaan. Jos palkkaa maksetaan siitä pitäisi seurata työvelvoite.

- Oletteko huomanneet, että esim. puolustusvoimissa on luovuttu aikaisemmasta eläkeiästä. Maailma muuttuu myös opettajilla. Joskushan opettajia sanottiin kansankynttilöiksi, koska olivat edelläkävijöitä monessakin mielessä ja arvokkaita yhteisön jäseniä. Nyt ei ikävä kyllä voi sanoa samaa.

- Mutta odotellaan velkakellon kilkatusta.. sehän koskettaa vain meitä muita kuolevaisia.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

"Ministeri kirjoittaa ”Nykytila, jossa jopa 40 prosenttia henkilöstöstä työskentelee muissa kuin opetus- ja tutkimustehtävissä, ei varmasti kenenkään mielestä on tyydyttävä”. Tämä osoittaa kuinka täysin pihalla ministeri on yksinkertaisimmistakin asioista. Ministerillä ei ole minkäänlaista käsitystä siitä mitä korkeakoulun infran ja arjen pyörittäminen on."

Siinä vaiheessa kun heittelee tällaisia väitteitä, on varmaan paikallaan esittää "korkeakoulun infran ja arjen pyörittämisestä" jotain faktoja pelkkien tunneperäisten heittojen sijaan.

Paljonko korkeakoulujen "muusta henkilökunnasta" pyörittää kirjastoja? Kuvitteletko tosiaan, että se L&T:n haalarissa imuroiva näkyy yliopiston kirjoissa henkilöstön kohdalla? Sama koskee myös niitä kahvion hoitajia. Jne. Jne.

Ja kun kerran olet niin huolissasi professorien ajankäytöstä, niin kysäisepä joltain tutulta professorilta mihin se aika palaa. Väitän, että saat kitkerää kommenttia siitä, miten professorien aika kuluu turhanpäiväiseen raportointiin ja muuhun hallinnolliseen humppaan, jonka ainoa tarkoitus on pitää väkeä kiireisinä.

Myös yliopistoissa on keksitty muusta hallinnosta tuttu tapaa pitää väki kiireisenä: kun on aina joku organisaatiouudistus menossa, voi pitää kohtuullisen ison porukan työllistettynä juomassa kahvia ja tuottamassa aiheeseen liittyvää dokumentaatiota, jonka voi sitten tunkea silppuriin kun seuraava uudistuskierros alkaa.

Lisäys: olen kanssasi samaa mieltä siitä, että koulutukseen kohdistuvat leikkaukset ovat Suomen tulevaisuuden kannalta tuhoisaa politiikkaa. Samoin olen samaa mieltä siitä, että vastaava ministeri, tai hallitus ylipäätään ei ole oikein sisäistänyt päätöstensä pidemmän aikavälin vaikutuksia. Edellisillä taas on kovin vähän tekemistä sen kanssa, että yliopistoilla olisi paljon tehtävissä ydintehtävien ulkopuolisten toimintojen tehokkuuden suhteen. Kaiva vaikka piruuttasi esiin, mitä on tapahtunut hallinnon menoille yliopistojen yhdistymisten yhteydessä.

Käyttäjän Taukovihko kuva
Timo Kilpiäinen

Turun Yliopiston kirjastot työllistävät noin 70 ihmistä, joka on viidesosa opetushenkilöstön ulkopuolisista työntekijöistä. Kirjastoja yliopistolla on 11 kolmessa eri kaupungissa ja ne palvelevat opiskelijoita ja tutkijoita seitsemänä päivänä viikossa.

Turun Yliopiston tekninen tuki toimii myös kolmessa eri kaupungissa seitsemässä eri pisteessä seitsemänä päivänä viikossa. Se työllistää noin 5% opetushenkilöstön ulkopuolisesta henkilöstöstä.

Lisäksi yliopiston henkilökuntaan kuuluvat mm. kuljetus- ja vastaanottopalveluhenkilöstö, talousosasto, opintorekistereistä vastaava hallinnollinen osasto jne. jne.

Riittääkö tämä noin mutun ulkopuolelta? Aika paljon tähän yliopiston moninaisiin ammattiryhmiin tutustui aktiiviaikana.

Professorien ajankäytöstä menee ihan naurettavan iso osa sellaisiin asioihin kuin jonkun luentosalien varaamiseen tai erilaisten muiden softahommien kanssa pelleilyyn, jotka yksi ammattitaitoinen kanslisti hoitaisi kymmenelle professorille. Valitettavasti vaan viime vuosikymmenien aikana sihteereistä ja kanslisteista ollaan koko ajan karsittu ja professorit on laitettu oman työnsä ohella tekemään sellaisia asioita, jotka hoituisivat paljon tehokkaammin sen alan ammattilaisten tekemänä. Tehokkaammin ihan joka ikisen kannalta, professorien, opiskelijoiden, muun henkilökunnan ja korkeakoulun.

Professorit ovat muuten täysin oikeassa tuossa valittamisessa. Olen heidän kanssaan monesti siitä puhunut ja olen sen itse opiskelijana ja tiedekunnan opiskelija-aktiivina todennut vierestä ihan paikan päältä. Se on naurettavaa. Se on typerää ja se on resurssien haaskausta. Professorit ovat tässä valittamisessaan sataprosenttisesti oikeassa.

Antaisitko tuosta organisaatiouudistuksesta ihan konkreettisen esimerkin vai onko se mainitsemaasi kitkerää mutuhumppaa? Siltä se nyt ainakin kuulostaa.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Ottamatta sen enempää kantaa yksittäisiin yliopistoihin (ymmärrät varmaan miksi...), kannattaisi ehkä hiukan tarkistaa faktoja, vaikka sitten sen Turun yliopiston osalta:

Alkuperäinen väitteesi oli: "Turun Yliopiston kirjastot työllistävät noin 70 ihmistä, joka on viidesosa opetushenkilöstön ulkopuolisista työntekijöistä."

Muun henkilöstön ryhmät Turun yliopiston vuoden 2013 vuosikertomuksen mukaan:

Muuta henkilöstöä yhteensä 1376 henkilötyövuotta, joista
Kirjasto- ja atk -henkilökunta 168 (12,2%)
Opetuksen ja tutkimuksen tukihenkilökunta 461 (33,5%)
Hallinto- ja toimistohenkilökunta 623 (45,3%)
Muu henkilökunta 124 (9,0%)

Käyttäjän Taukovihko kuva
Timo Kilpiäinen Vastaus kommenttiin #18

Miksi ei kannata ottaa kantaa yksittäisiin yliopistoihin? Jostainhan se vertailukohta on otettava. Yliopistoilla opetustyön ulkopuolinen henkilökunta vielä korostuu ammattikorkeakouluihin verrattuna.

Mitä tulee noihin henkilötyövuosiin niin virhehän on tässä ihan selvästi meikäläisen. Kaivoin jotain vanhoja papereita ja henkilöstölistoja enkä tajunnut tarkastaa noinkin simppelistä asiasta kuin vuosikertomuksesta hommaa. Kiitoksia tästä tarkennuksesta.

Väitän tosin silti, että kirjastopuoli työllistää juurikin tuon noin 70 ihmistä ja IT-puolessa menin vikaan. Täytyy yrittää kaivaa lisätietoa. En voi ihan suoraan uskoa, että henkilökunnan määrä kirjastoissa olisi jotenkin dramaattisesti lisääntynyt sinä aikana kun Turusta lähti.

Mutta joo eihän tässä mitään muuta kuin käsi pystyyn virheen merkiksi. Meikän moka.

Olen silti sitä mieltä, että tuota henkilöstöä ei ole pätkääkään liikaa, vaikka aliarvioinkin IT-puolen työntekijämäärän. Sen suurempaa virhettä ei kai kommentissa ollut.

edit: Ja joo toinen vähän isompi virhe, kun piti olla viisi prosenttia niin lukee viidesosa. Se on aikamoinen virhe. Ei ihme, että hait faktat pöytään. Sori.

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Ministeri Sanni Grahn-Laasosen kirje osoittaa todella tietämättömyyttä ja itse asiassa hölmöyttä. Hän vastaa kirjeestä, vaikka ei ole sitä itse kirjoittanutkaan. Hän on sen kuitenkin allekirjoittanut ja vielä ns. ministerin arvovallalla. Kirjeen on kirjoittanut kokoomuksen pieni ryhmä, joka häärii ministerin ympärillä. Heitä ei voi missään nimessä syyttää siitä, että he ymmärtäisivät jotain koulutuspolitiikasta. Ei vaan heidän silmissään kiiltää eteenpäin pääsy poliittisina broilereina.

Voi surkeutta voi. Suomen koulutuspolitiikka on kokkareiden ja Sannin taskussa. Voi niitä, jotka yrittävät saada tasoistaan koulutusta. Lahjakkaat lähtevät tietenkin ulkomaille ja jättävät tänne Sanni Grahn-Laasoset sekä meikäläiset. Sanni pärjää, kun on kokkare minä en.

Jari Lipsanen

Hyvä kirjoitus! Opetusministerin kirjeestä ja tämän blogin muutamista komenteista nähdään miten kaukana käytännön elämästä tällä hetkellä monet liikkuvat. Yliopistoja voinks pitää kehittää. Opetusministeriollä on muitakin keinoja ohjata koulutussektoria, kuin kuristaminen. Olisi mielenkiintoista nähdä miten pärjäisi yritys, joka ongelmia kohdatessaan leikkaisi tuotekehityksestään ilman muuta uudistusta ja toivoisi kaiken kääntyvän hyväksi. Näin toimitaan korkeakoulusektorilla.

Tämän blogikirjoituksen kritisoijille: tutustukaa ulkomaisten yliopistojen henkilöstörakenteeseen ja budjettiin. Tutustukaa yliopistojen vuosikertomuksiin ja tutkikaa mitä kaikkea tuo "hallinto" sisältää. Sehän ei ole hallinto henkilöstöä vaan kategoria on oikeasti muu henkilöstö.

Vaikka leikkauksia pitää varmasti tehdä, niin tämän hetken leikkaukset kokonaisuudessaan ovat sellaisia arvovalintoja jotka ainakin minulla heikentävät luottamusta tähän yhteiskuntaan ja sen toimivuuteen. Yliopistosäästöjen ainoa konkreettinen seuraus on että kohta yliopistot joutuvat rukoilemaan lukukausimaksuja suomalaisille opiskelijoille. Jos tätä kokoomus ja muut hallituspuolueet haluavat voisivat ne vain sanoa sen ääneen.

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Ministereiltä ei vaadita mitään asiantuntemusta,eikä koulutusta.Moniko eduskunnassa istuvista on joku alan huippu jossakin?Kuinka moni ministeri on asiantuntija sillä pallilla jolla istuu?Jos ei julkisuus ole itseisarvo,ja sopivien tuttavien avittaminen julkisuuden kautta lööppeihin ja sieltä politiikkaan,ja sieltä eduskuntaan.

Tämä nainen on entinen iltalehden toimittaja ja stubbib lehdistöavustaja,eli mitä odotitte????On harjoiteltu siis kuinka mainostetaan julkisuudessa mitäkin asiaa.Iltapäivälehtien tasoista siis?

Vihreät tosin oli kokoomuksen kanssa ajamassa suomeen tuhannen oppilaan hirviökouluja,ja hyväksymässä kouluihin leikkauksia,joista johtuen mm.sijaisia ei palkata,erityislapset laitetaan normiluokkiin jne.jne.Joka taas lisää/on lisännyt entisestään huostabisnestä eli perheiden,lastensa pahoinvointia,koska kouluissa ei ole enää aikaa,eikä resursseja lapsien lainmukaisiin tukiopetuksiin jne.jne.Tästä vaietaan joka puolueen suulla,ja tutkimuksia ei saa tehdä laittomien huostien seurauksista,koska isokenkäiset vastustavat.Tällä naisella taas ei ole hajuakaan kuinka arkielämä toimii siellä ahtaissa päiväkodeissa,ja kouluissa,joihin nyt aletaan ahtamaan lisäksi maahantulleiden jälkikasvua,vaikka omatkin on hoitamatta.ja vailla lainmukaisia tukitoimiaan.

Ainakin näitä ns.tutkijoita on julkisuudessa esiintynyt asiantuntijoina kuten viimeksi twiittien pohjalta kokoomustaustainen tutkija kirjoitti opuksen omista traumoistaan,eli venäjä vastaisen julistuksensa.Mikä asiantuntija tämä tyyppi oikeastaan on?Eiköhän se asiantuntijuus pidä olla niiden käsissä jotka suomen ulkoisia asioita hoitelevat,eikä jonkun julkisuutta kirjalleen hakevan nuoren naisen.Ihmisillä kun on aivan omat aivot joilla ajatella,ja tietoa tässä nykyajassa on saatavilla,ilman propagantaakin,ja julistamista.Luulisi sinisen tulevaisuuskirjasen jo riittävän joka maksoi veronmaksajille 700 000 -miljoonan.

Kirjan tilaaja katosi brysseliin,nostamaan 40 000 kk.liksaa hyvin tehdystä työstä isänmaan eteen.
Nykyään tuppaa rahaa valumaan kaikenkarvaisten tutkijoiden projekteihin,joilla ei ole mitään todellista tarvettakaan.Kuten nämä monet tutkimukset joita teetetään kuten kataisen tulevaisuustutkimus,lainattuine lauseineen.Sama sarjaa nämä ministerit ynm.jotka luulevat olevansa asiantuntijoita joka saralla mm.räty joka sos-ja terveydenhoidon alalta osoitti täydellisen asiantuntemattomuutensa.

Kirjoja kirjoittavat myös aloilta ja aiheista tyypit,joilla ei ole mitään kokemusta koko asiasta:he ovat vain sopivia hallituksen linjaan,ja varsinkin kokoomuksen ja keskustan asiaa ajamaan.Sama koskee melkein kaikkea alaa,mukaan lukien mediakoulutukset jne.jne.

Henrikki Tikkanen

Ministerin kirje oli asiallinen ja asiaa. Hallitus on tietysti tehdyt PR-mokan leikatessaan tutkimuksesta ja koulutuksesta, mutta yliopistosektorilla olisi todella uudistamisen tarve. Uusi yliopistolaki antaa tähän periaatteessa mahdollisuuden, mutta suurimassa osassa yliopistojen johtoa ja tiedekuntia ei ole tartuttu tähän strategisen erikoistumisen mahdollisuuteen.

Hyvä vertailukohta on Ruotsi, jossa yliopistoja kahlitsee paljon jäykempi lainsäädäntö, mutta jossa on silti suhteellisestikin enemmän huippuyliopistoja => tämä selittyy enemmälti kulttuuritekijöillä, ulkoisen ohjauksen puutteella ja itsenäisemmillä toimijoilla, lue professoreilla tutkimusryhmineen. Sekä tietysti osin suuremmalla budjetilla (opetusryhmät tosin ovat usein Suomeakin suurempia). Hallintohenkilöstöä siellä on vähemmän, ja silti kaikki sujuu (liika hallintoväki keksii itselleen tekemistä ja kuormittaa professoreita tapaamis- ja tietopyyntöineen). Kyseessä on enemmälti organisaatio- ja kulttuuriongelma, ei rahaongelma sinällään.

Olen toiminut pari vuosikymmentä professorina seitsemässä yliopistossa Suomessa, Ruotsissa, Ranskassa ja Aasiassa. Mielestäni tämä antaa kohtuullisen pohjan tarkastella näitä kysymyksiä ammatillisesti eikä tunteella.

Käyttäjän Taukovihko kuva
Timo Kilpiäinen

Onko tuosta Ruotsin yliopistojen kevyemmästä hallintohenkilökunnasta jotain dataa, koska itse en nopealla haulla sellaista löytänyt.

Meillä varmasti voidaan kehittää korkeakoulujärjestelmää. Siitä ei liene kysymys. Tapa jolla se yritetään tehdä, jossa toisaalta leikataan oikeasti merkittäviä summia ja toisaalla julkisesti vaaditaan tehostamista ja laatua on huono ja osoittaa huonoa ymmärrystä ministeriltä.

Lisäksi ministerin kirjelmän kielenkäyttö oli mielestäni kaikkea muuta kuin tieteentekijöitä ja meidän koulutusjärjestelmäämme arvostava. Ennen kaikkea tapa, jolla valtioneuvosto on nyt ottanut päättääkseen, mikä on merkittävää ja tärkeää tutkimusta ja ansaitsee rahoitusta on valitettava.

Aivan varmasti professoreissa on eri mieltä olevia, kuten itsekin kirjoitat. Moni professori on kuitenkin myös tuominnut kirjeen sävyn ja sisällön.

Jos meidän organisaatioitamme pitää tehostaa, pitäisi se tapahtua järkevästi ja korkeakoulujen itsehallintoa kunnioittaen. Nyt annetaan lekan heilua ja syyllistetään korkeakouluja siitä, että lasi ei ole tarpeeksi kestävää.

Käyttäjän pmjamsa kuva
Petri Jämsä

Isänmaa on vaikeassa tilanteessa, joten nyt on löydyttävä kovaa ja visionääristä johtajuutta. Vastuullisinta olisi lopettaa yliopistojen humanistiset tiedekunnat ja perustaa säästyneillä resursseilla vaikkapa Aalto (lue Aalthou) yliopistoon dynaamisen muutosjohtajuuden huippuyksikkö, jossa voisi opiskella esimerkiksi massairtisanomis-oppia, veronkierron syventäviä opintoja ja innovaatiojargonia. Johan lähtisi Suomi nousuun!

Henrikki Tikkanen

Aallossahan voi jo opiskella tätä kaikkea, maailmanluokassa!

Tomi Koivisto

aah, mahtava idea. Netissä onkin jo http://puppulausegeneraattori.fi/ joten voidaankin itseasiassa lopettaa kaikki turhat yliopistot, SUOMI NOUSUUN!!!111

Henrikki Tikkanen

Esimerkiksi Tukholman yliopiston kauppakorkeakoulun (jossa on samat reilut sata opettajaa kuin Kauppiksessa Helsingissä) hallinto hoituu 30-40 ihmisellä, tiedekuntatasolla on alle 20 (jotka hoitavat 7000 opiskelijan tiedekuntaa). Helsingissä pelkästään Kauppiksella on reilusti yli 100 hallintoihmistä (Tukholma ottaa vuodessa lähes 2000 kauppatieteiden opiskelijaa, Hki 450). Tämä lienee linjassa myös muiden tiedekuntien kanssa ainakin yhteiskuntatieteissä. Laboratorioissa tietysti henkilöstötarve on toinen.

Minusta tätä heikkoa/keskinkertaista tulosta tuottavaa yliopisto- ja korkeakoulusysteemiämme tulee nyt uudistaa, eikä se tapahdu tietenkään silkkihansikkain. Koska lähes kaikki raha tulee julkisista lähteistä, on hallituksella oikeus tietysti tehdä linjauksiakin. Siitä olen samaa mieltä, että hallitus voisi käyttää enemmän ammattitutkijoiden näkemyksiä ja kokemuksia hyväkseen linjauksiaan tehdessään. Mutta ministeriä tästä on turha yksin syyttää.

Toisaalta useimmat yliopistot saavat syyttää itseään tilanteestaan. Uudistuksia ei tehdä, ennenkuin on pakko (ja avainhenkilöt vaihtuvat). Tästä syystä näkisin tämän tehostamistarpeen myös suurena mahdollisuutena repiä rakenteita ja muuttaa toimintakulttuuria.

Käyttäjän Taukovihko kuva
Timo Kilpiäinen

Mielelläni näkisin vielä jostain noita lukuja yliopistojen sivuilta tm.

Tarkoitatko tässä siis Stockholm Business Schoolia, jossa omien tietojensa mukaan 3500 opiskelijaa. Vai joku muu Tukholman yliopiston kauppakorkea? En osaa ihan täysin ruotsiksi noita termejä niin joudun turvautumaan englanninkielisiin sivustoihin ja voi helposti mennä sekaisin. En siis tahallani nyt vaan kiistä asioita, vaan en vaan itse osaa etsiä tuolta Tukholman yliopiston sivuilta lukuja ja se hämmentää.

En siksi myöskään ihan ymmärrä mistä tuo 7000 opiskelijan tiedekunta tulee.

Ministeri on ministeriönsä johtaja ja vastaa allekirjoituksellaan esimerkiksi tästä kirjeestään. Siksi häntä tässä myös kritisoin. Toki kritiikkini kärjistyy siksi, että hän on muutenkin työssään mielestäni ollut täysin epäonnistunut ja tämä on vain yksi siinä sarjassa. Tämä varmasti vaikutti oman kirjoitukseni muotoon.

Miten meidän korkeakoulujärjestelmää pitäisi muuttaa? Uskoisin, että tässä on kysymys, jota tulisi ennen kaikkea tarkastella sieltä teidän professorien kautta eikä valtiovarainministeriön ajatuksilla opetusministeriön suulla.

Eija Koivula

En tiedä paljoa Ruotisn yliopistoisa, muuta kuin että tuttava, ruotsinsuomalainen siellä tohtorintutkintoa tekevä saa yliopistoltaan aivan uskomattomat resurssit verrattuina Suomen yliopistoihin. Esim. seminaari- ja tutkimusmatkoja ulkomaille useita vuodessa, kun suomalainen väitöskirjantekijä saa yhden ulkomaisen konferenssimatkan 2 vuodessa.

Sen sijaan esim. amerikkalais- ja brittiyliopistoissa suhde opettajien lukumäärä per opiskelijoiden lukumäärä on aivan toista kuin meillä Suomessa, eli yhtä professoria kohden on paljon vähemmän opiskelijoita.

Käyttäjän KaukoRahko kuva
Kauko Rahko

Olipa rohkea kirje opetusministeriltä.
Tämä aloitti uuden akateemiseen maailmaan kolmekymmenvuotisen sodan.

Yliopisto ja vanhan mallin opistokartta menee tällä menolla uusiksi.
Ja se ei olisi tarpeen. Nykyinen on hyvä, toimii ja on tehostumassa paikallisin voimin, kunnin ja yrityksin. Alku on lupaava!

Mutta:

-Kun aikanaan perustettiin ammattikorkeakoulut, joutuivat myös huippuyliopistot jo kahden kannen väliin, kansainvälisen tieteen ja -yhteisön ja kansallisten kilpahaastajien pihteihin.

Kun juuri äsken saatiin yksityistettyä yliopistolaitokset, päälle pian, liian pian, tuli uusi muhennuskone tähän saumaan.
Pitikö tämäkin vielä, juuri kovia kokeneen tiedeyhteisön saada niskaansa. Miksi?

Nyt opetusministeriöllä vippaa ja pahasti.

Mihin tässä ja tällä pyritään, - muuhun kuin yliopistokartan muuttamiseen. Uusiksi pannaan kaikki! Ja se ei onnistu!

EI: Mutta se ei tällä tapaa onnistu.
Kysellen ja vastaten.
Neuvotellen se on tehtävä...

-----------
Kyllä on tieteentekijälle vaarallista paljastaa yliopistojen, siis huippujenkin, omat tulevat, salaiset suuntansa. Siis paljastaa tiedettä ymmärtämättömille, kouluttamattomille, tietessä ansioitumattomille poliitikoille, tieteen tulevaisuuden herkät salat!,

-poliitikoille,joilla todella nyt on kissanhäntä kainalossa. Suomi- neito siis

on nyt tieteineen ovelan jermun kainalossa.

Paljastaako neito omat haaveensa ja uskomuksensa ja salansa äijäjermulle, joka omii ideat, raiskaa neidot, ja juippii euhun kuin mallikkaat edeltäjät.

Ei todella voi onkeen ottaa, yliopiston tiedejoukko kun omaa roolia ei jatkossa voi tietää. On harkinnan paikka!

Luottamus puuttuu.

- Kun poliitikot saavat otteen, mitäs' sitten teet.

Sipilä, Soini, Stubb, SSS-sinne suhahti suomen tede...

Kiristystä tämä nyt on, kiristystä rahalla!

---------------------

Minä onneksi jo olen Aallon emer. Mutta jos olisin yhä virassa, miettisin vakavasti, kannattaako suomalaisen tieteen huippua kohti edes pyrkiä ja tehdä työtä tieteen eteen, vaikeaa, kaikin voimin ja järjin.

Kyllä kannattaa kahdesti miettiä, miten Laasoskirjeeseen vastaa.
Ja katsoa, miten tiedeyhteisömme tähän orientoituu.
On nyt se hetki!

On niin helppoa kysyä, mutta vaarallista vastata rehellisesti.

Uskoisin että esim Aallon ei kannata paljastaa korttejaan

Ei HY.

No, tämä ensi reaktioni on kauhistunut. Ja tämä on ensimmäin Uuden Suomen julk palstakirjoitukseni. Onhan täällä kunnon alkua, pääsenköhän mukaan.

Minä kirjoittelen F-sivuillani, mutta vain 30 kaveria siellä...
Hyviä jytkyjä tiedemiehet nyt tarvitsevat. Ja lykkyä kanssa. Mutta että Siperian oppiin piti vielä, Iivana Julman aikaan Suomen yliopistejen astua, sitä en olisi odottanut porvarihallirtukselta.

Tiede on niin herkkä asia, että Ollilan tapainen porskuttelu tekee tylyä jälkeä. Mutta tiede kuolee pois moisessa melskeessä pienessä maassa.
Ja se ei olekaan korvattavissa kuin konkurssiyritys!

Suomi on pieni maa (mitoissa) mutta sen tiede on nyt suuri.
Ihan Nobel-suulla moni ala!-Ihan ihmeen korkealla tasolla. Mutta tämä on paha pamaus.

Tällä menolla se (korkea tiede ja hyvä alueprofiili, aluevaikutus)tuhotaan.

Kun aikanaan usean, satojen, vättelijäin kirjan viimeistelystä jouduin ennen painoluvan myöntöä keskustelemaan, usein siinä vaiheessa sovimme patenttihakemuksista, poistettavista salaisuuksista ja jatkosta ja siitä, mitä kilpailijoille kerrotaan. Ja salaisuudet asetettiin uuteen tutkimusuraan, puroon, jonka annettiin hiljalleen kypsyä yhdessä nuorten kehityskaaren kanssa.

Ja se oli tärkeää.
Tuotti tuloksia. Ja uusia tuotantolaitoksia ja oppilaitoksia alalle, joka alkoi versoa siemenestä.
Nyt esim. Alcatel on niin suuri jytky, 15,4 miljardia euroa, ja ranskankielinen, että sen vaikutukset kertoo vcasta aika. Myös turvapaikkaprosessia on auki eikä Venäjä asetu, hymyilee nyt, mutta tavallisesti irvistys tulee kiristyksen kera ajalaan japrosessillaan. Venäjän vaikutun ei ole vakaa, se tuntuu tieteessä jä siis yliopistokartassa.
Että nyt, kun myrskyn silmä lähestyy...
-----
TKK/AALLOSSA

Mm Metallurgeilla oli metallin elo eri asteisena salainen, samoin aavistuspulssi, sotatekniikka, aivotutkimus, uusi matemaattinen malli evoluutiolle, se oli monesti löytyä, ja Lounasmaa itse usein (kylläkin omaa profiiliaan varten) kartoitti julkaistavaa ja sitä mitä kukin tutkija saa kirjoittaa ja tilaisuudessa (vätös) sanoa.

NYT:
Luulen että paras on huippujen antaa poliitikoille vastauksia, joita he haluavat, siis vastata kysymyksiin joita he kysyvät, heidän omilla vastauksillaan. He kyllä sanovat kaiken minkä osaavat. ja täytyyhän huipputiedemiehen osata tieteensä polun varjeleminen.

Heippa!

Käyttäjän LassiJskelinen kuva
Lassi Jääskeläinen

Täysin naurettavaa toimintaa.

Käyttäjän minavaan kuva
jouko viitala

Jos säästön kohteeksi joutuvalta kysytään, niin aivan varmasti säästö tapahtuu väärässä kohteessa

Tässä tilanteessa jostain on vain pakko tinkiä. Nyt olisi hyvä aika miettiä, mihin ja millä tavalla rahaa käytetään ja käsittääkseni juuri sitä hallitus näyttää pohtivan.

Vähiä rahoja pitäisi kohdentaa koulutukseen ja tutkimukseen, josta todella on yhteiskunnalle hyötyä. Ei sellaiseen, jota on mukava tietää, mutta josta ei yhteiskunnalle ole mitään hyötyä. Nollatutkimuksia tässä maassa on jo riittävästi tehty.

Juuri julkaistiin esimerkiksi kirja, jossa oli tutkittu suomen viimeistä teloitettua murhaajaa. En tiedä onko tässä yhteiskunnan rahoitusta, mutta jos on, niin hyvä esimerkki hukkaan menevästä rahoituksesta. Ei tarvitse kuin television haastattelemia tutkijoita kuunnella, niin havaitsee, että realismi on todella hukassa. Liian suuri osa tutkijoista on arjen kadottanut ja elää omassa korkeudessaan. Elämästä vieraantuneena. Säästöön todella on aihetta.

Eija Koivula

Oliko tuon viimeisestä teloitetusta kirjan kirjoittanut saanut yliopistorahoitusta? Paljonko ja miltä momentilta? Miksi kustannusyhtiö julkaisi ao. kirjan painettuna, ihan vaan rahaa menettääkseenkö?

Käyttäjän minavaan kuva
jouko viitala

Kirjoitin, etten tiedä onko yhteiskunnan rahoitusta tuossa mukana. Mutta jos on, niin aihe on minusta hyvä esimerkki siitä, mihin yhteisiä varoja ei kannattaisi sijoittaa. Hyöty yhteiskunnalle kun olisi olematon.

Yleensäkin liikaa on tutkijoita ja professoreita, joiden toimiala on hyvin kaukana hyödyllisestä. Liikaa ns nollatutkimuksia tehdään.

Käyttäjän Taukovihko kuva
Timo Kilpiäinen Vastaus kommenttiin #36

Kukapa määrää mikä on hyödyllistä?

Eikö tieto ole tärkeä itseisarvo sinällään? Eikö kaikki mikä lisää meidän tietämystämme ihmisistä, maailmasta ja kulttuureista, jotka täällä ovat ole tärkeitä?

Tuleeko tärkeys siitä, että se voidaan laittaa hyllyyn myyntiin? Tuleeko se siitä, että toimitusjohtaja ja talouspäällikkö hyväksyvät asian?

Tuleeko hyödyllisyys siitä, että joku yksittäinen ihminen on sitä mieltä, että kyseessä on nollatutkimus tai hyödyttömyys?

Tieteen, tutkimuksen ja koulutuksen tulee olla itseisarvoja maailmassa, jossa elämme. Niitä ei tule alistaa markkinavoimien jatkuvaan muutospaineeseen. Ne ovat tärkeitä itsenään.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Hauskoja parodioita uusista hommista yliopistoväelle, mutta oli siellä yksi oikeakin helmi joukossa: vahtimestarin toimi tosiaan sopisi hyvin sukupuolentutkimuksen tohtorikoulutettaville. Saman alan tohtorit voisivat sitten päästä ylivahtimestareiksi.

Käyttäjän KaukoRahko kuva
Kauko Rahko

Kivaa keskustelua asiasta. On syytäkin.
Mutta kun nyt ollaan asettamassa yliopistoja leikkauslistalle, on vaarallista asettaa tieteen kaula giljotiinin alle. Paras on vetää tieteen pää kuvun alle kuin kilpikonnan. Tieteen saloja ei kannata asettaa julkiselle areenalle keskusteltavaksi.

Myös ulkmaat saavat vinkit ja vievät ideat. Ja siis toiveet nobeleista.

Luottamusta tarvitaan.

Mutta tiedeyhteisöille tulisi antaa viimeistään nyt työtauha.

Käyttäjän KaukoRahko kuva
Kauko Rahko

Minusta Leninin nimen vetäminen keskusteluareenalle ei rakenna mitään eikä lisää Hesarin luotettavuutta eikä levikkiä. Kovin surkea historian painolasti on Leninillä.

Toimituksen poiminnat