Taukovihko

Luvut eivät täsmää - Perusopetuksen digiloikka kärkihankkeen tarkastelua

Luvut eivät täsmää - Perusopetuksen digiloikka kärkihankkeen tarkastelua

21.06

Yksi hallituksen kärkihankkeista on perusopetuksen digitalisaation lisääminen, johon liittyvät sekä uudenlaiset oppimisympäristöt, toimiva pedagogiikka ja opettajien täydennyskoulutus. Hankkeen tarkoituksena on saada aikaan sekä toimintatapojen, että infran muutos. Perusopetuksen ja muiden asteiden kärkihankkeisiin kuuluu muitakin osioita, mutta tässä tekstissä keskitytään tarkastelemaan nimenomaan tuota digiloikkaa perusopetuksessa ja sen tavoitteita ja aikataulua.

Tarkempia tietoja kyseisestä hankkeesta voi löytää täältä.

http://valtioneuvosto.fi/hallitusohjelman-toteutus/osaaminen/karkihanke1
http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2015/09/osaaminen_koulutus.html

Kärkihankkeen digiloikkaosio voidaan jakaa itsessään karkeasti kahteen osaan. Ensimmäisessä kuntien oppimisympäristöjä ja sähköistä infraa on tarkoitus kehittää sellaiseen suuntaan, että voitaisiin ottaa tehokkaita sähköisen oppimisen pedagogisia malleja kokeiluun ja käyttöön. Toinen osa koskee opettajien täydennyskoulutusta, johon opetusministeri on kertonut satsattavan 50 miljoonaa euroa kolmen vuoden aikana. Kärkihankkeen tähän osioon on varattu yhteensä 90 miljoonaa euroa vuosille 2015-2018.

Mikä tässä ei sitten täsmää?

Hankkeen mukaan vuonna 2016 

"Opetuksen järjestäjiä tuetaan uuden pedagogiikan, koulutilojen ja digitalisaation edellyttämien uudistusten toteuttamiseksi. Uuden pedagogiikan, uusien oppimisympäristöjen ja digitaalisen oppimisen kokeilujen haku ja työpajoja.

Opettajien täydennyskoulutuskokonaisuuksien suunnittelu on valmis ja kokonaisuudet ovat käyttöönotettavissa. Opettajankoulutusfoorumi, jossa laajapohjaisesti rakennetaan uutta opettajakoulutusta yhdessä opettajien, korkeakoulujen ja sidosryhmien kanssa tutkimustietoa hyödyntäen.

Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen kehittämisohjelma valmistuu ja sen toimeenpano käynnistetään."

 

Tälle on varattu 15,5 miljoonaa euroa hankkeen 90 miljoonasta (9,5 miljoonaa opettajankoulutuksen ja täydennyskoulutuksen määrärahoista ja 6 miljoonaa infra- ja oppimisympäristöjen rahoista). Tämä siis tarkoittaa, että kuntia tuetaan 15,5 miljoonalla uuden pedagogiikan (mitä tämä uusi pedagogiikka lienee siitä ei vielä suunnitelmia ole) ja digitalisaation edellyttämien uudistusten toteuttamiseksi. Kun mietitään, että tällä hetkellä kolme neljästä kunnasta supistaa opetustoimesta ja pelkästään Espoon suomenkielisen opetuksen peruskulut ovat 275 miljoonaa euroa vuodessa. Espoossa tilanne on vielä kohtuullisen hyvä, sillä infraan on satsattu monessa koulussa aiempina vuosina. Jotta kuntien ja koulujen välinen yhdenvertaisuus hallitusohjelmassa toteutuisi edes siedettävällä saati kohtuullisella tasolla, tulisi tässä kohtaa tukea kuntia huomattavasti suuremmilla summilla. Nyt tullaan siihen, että kunnille ilmoitetaan kustannukset ja hallituksen kärkihankkeen tuki menee yleisen tason toimiin. Kunnilla ei ole rahaa toimiin tai infraan, jolloin säästöt otetaan muualta, mikäli kärkihankkeeseen velvoitetaan. 

Infraan ja uusiin oppimisympäristöihin varatut rahat, joiden pitäisi kattaa tuen lisäksi mm. opetushallituksen uusi kokeiluyksikkö ovat siis aivan alimitoitetut ja jopa surkuhupaisan pienet verrattuna niihin vaatimuksiin, joita kunnille kärkihankkeen kustannukset aiheuttavat.

 

Entäpä täydennyskoulutus

Ministeri Grahn-Laasonen on useaan otteeseen maininnut, kuinka kärkihankkeen myötä saadaan 50 miljoonalla täydennyskoulutusta opettajille. Se on jaettu kasvavasti siten, että ensimmäisenä vuonna käytetään 9,5 miljoonaa, toisena 19 miljoonaa ja viimeisenä vuonna 21,5 miljoonaa euroa. 

Opettajat kouluttautuvat jo nyt suhteellisen paljon. Jopa 80% perusopetuksen opettajista osallistui täydennyskoulutukseen vuonna 2013 (http://www.oph.fi/julkaisut/2014/opettajat_suomessa_2013). Tämä kattoi vapaaehtoiset koulutukset ja kuntien henkilöstökoulutukset (joka lienee käytännössä VESOpäivät). Tämä kattaa kuitenkin kaiken täydennyskoulutuksen sosiaalisten tilanteiden ohjaamisesta perinneleikkeihin ja tutkintoon tähtäävistä iltapäiväkoulutuksiin. Digitalisaatioon suunnattu täydennyskoulutus tulee olla suhteellisen kattavaa ollakseen hyödyllinen lisä hankkeessa. Miten järjestetään riittävän monipuolista koulutusta tarpeeksi kattavasti joka puolella Suomea on aivan suunnattoman suuri resurssikysymys. 

 

Opetushallitus on suurin yksittäinen Suomessa opettajien täydennyskoulutusta tarjoava taho. Sen täydennyskoulutusten menot ovat vuodessa noin 10 miljoonaa (http://www.oph.fi/rahoitus/valtionavustukset/opetustoimen_henkilostokoulutus). Opetushallituksen täydennyskoulutuksiin osallistujia on vuosittain noin 23000. Peruskoulun opettajia Suomessa on noin 44000. Tämä siis tarkoittaa sitä, että mikäli kaikki tämänhetkiset resurssit suunnattaisiin digiloikan täydennyskoulutukseen + uudet hankerahat, voitaisiin päästä sille tasolle, että meillä olisi jollain tavalla kattava ja monimuotoinen opettajien erilaisiin tarpeisiin soveltuva täydennyskoulutuksen runko. Valitettavasti tähän ei ole laskettu täydennyskoulutuksen suunnittelua, seurantaa, hakuprosesseja jne. Lisäksi opetushallituksen täydennyskoulutukseen osallistutaan huomattavasti enemmän pääkaupunkiseudun alueella kuin muualta Suomesta. Tullaan taas kuntien ja koulujen yhdenvertaisuusperiaatteeseen ja siihen, että hallituksen toimilla on suuri riski eriarvoistaa koulutusta huomattavissa määrin Suomen eri alueiden välillä.

 

En halua teilata kärkihanketta kokonaisuudessaan. Opetushallituksen alaisuuteen perustettava kokeilukeskus ja opettajankoulutusfoorumi kuulostavat kumpikin mielenkiintoisilta ajatuksilta ja sellaisilta malleilta, joilla voidaan oikeasti kehittää ja tehdä ketteriä ja erilaisia kokeiluja ja ajatuksia. Toki opettajankoulutuksen foorumin riski on siinä, että se muodostuu opetushallitukselle ja muille virkamiesmonoliiteille tyypilliseen tapaan opetusneuvoksista, johtajista ja päälliköistä, jolloin käytännön taso saattaa jäädä joltinsakin heppoiseksi.

 

Digiloikka on perusperiaatteiltaan hyvä asia, mutta hallituksen tapa rynnätä siihen suinpäin kuten kaikkeen muuhunkin on arveluttava. Meillä ei ole olemassa sitä pedagogista mallia, johon hanke pyrkii. Meillä ei ole tarvittavaa infraa tai riittävästi resursseja sen hankkimiseksi joka puolella Suomea. Täydennyskoulutuksen suunnitelmat ovat vasta tulossa, mutta niiden osalta hankkeen menolaskelmat ovat käsittämättömän alhaiset. Digitaalisista ja uusista oppimisympäristöistä puhuttaessa ei ole kertaakaan vielä mainittu millaisia ne tulevat olemaan. Tällä hetkellä toimitaan suurimmassa osassa kuntia suurten kustannusyhtiöiden eksklusiiviissa ympäristöissä, joista ketteryys ja uudenlaiset pedagogiat ovat erittäin kaukana. Harjoitustehtävät ovat harjoitustehtäviä ja oppikirja oppikirja, vaikka ne olisivat sähköisessä muodossa. Mikäli kärkihankkeesta muodostuu vain tapa saada kustantamoille uusia asiakkaita mennään täysin metsään.

 

OAJ:n lopullista kantaa saataneen odottaa, kunnes joulukuussa hallituksen pitäisi julkistaa suunnitelmansa ja aloittaa kokeilu. OAJ on kuitenkin jo useaan otteeseen osoittanut oman huolensa kärkihankkeen tehosta ja toimivuudesta mm. puheenjohtaja Olli Luukkaisen blogissa syyskuussa.

  

Summa summarum olen samaa mieltä Olli Luukkaisen kanssa. Perusopetuksen kehittämishanke ainakin digiloikan osalta vaikuttaa silmänkääntötempulta, jolla halutaan viedä huomiota pois valtavista perusopetuksen perustyön leikkauksista. 

 

Kannatan muutosta ja oma kantani meidän peruskouluumme on se, että meidän pitäisi uudistaa sitä huomattavasti radikaalimmin kuin digiloikan avulla. Siihen meillä olisi mahdollisuuksia, mutta arvioinnin täydellisen muuttamisen rankkaavasta yksilölliseksi oppimispoluksi, vuosiluokista luopumisen yksilöllisen oppimisen sijaan ja perusopetuksen ja toisen asteen opetuksen siirtymävaiheen kokonaismuutoksen mallit ovat niin radikaaleja, että niihin verrattuna hallituksen digiloikka on samaa tasoa yhden lauantaisen työpäivän kanssa.

 

Hallituksen kärkihankkeet ovat digitalisaation osalta kunnianhimottomia, alimitoitettuja, alibudjetoituja ja ainakin toistaiseksi vaikuttaa, että myös hätiköityjä ja huonosti (jos juuri lainkaan) suunniteltuja, häthätään uutisista revittyjen hokkuspokkuskeinojen ja muotisanojen ympärille kasattuja olkirakennelmia. Tutustuttuani lukuihin olen erittäin pettynyt ja huolissani. Toivon hallituksen suunnitelmien avautuessa meidän saavan enemmän konkretiaa ja avauksia siihen mitä tosiasiassa tulee tapahtumaan. Pelkään kuitenkin, että joulukuussa tulemme näkemään erittäin ympäripyöreän suunnitelman, jossa vastuu toteutuksesta suunnataan kuntien harteille niin toteutuksellisesti kuin kustannustenkin osalta. Tämä on väärä tie, jos haluamme Suomeen maailman parhaan peruskoulun, kuten kymmenen vuoden tavoite on.

 

Toivon olevani väärässä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos
    «Digitaalisista ja uusista oppimisympäristöistä puhuttaessa ei ole kertaakaan vielä mainittu millaisia ne tulevat olemaan.»

En juuri tunne kouluissa nyt käytössä olevia järjestelmiä, mutta tämä minuakin kiinnostaisi tietää.

Toivottavasti tällaisen takana ei ole mitään, että mennään kustannusyhtiöiden tai vain yhden yrityksen tarjoamaan suljettuun kaupalliseen ratkaisuun, johon ajaudutaan jonkin tilauspohjaisen tai freemium-järjestelmän pohjalta ja sitten huomataankin että irtautuminen siitä ja toimittajariippumattomiin ratkaisuihin siirtyminen vaatisikin massiivisen migraation. No saadaanhan sillä näppärästi kunnollinen ja pitkäkestoinen valtiontuki kustannusyhtiöille ja ulkomaiselle ohjelmistoteollisuudelle.

Käyttäjän Taukovihko kuva
Timo Kilpiäinen

Juuri tämä on iso kysymys. Jo tällä hetkellä hehkutetaan sähköisiä oppikirjoja ja sähköisiä materiaaleja, jotka tosiasiassa ovat oppimista tarkastellessa aivan täysin samanlaisia kuin paperisetkin versiot. Erona on vain se, että sähköisistä materiaaleista voidaan veloittaa joka vuosi, paperikirjat kestävät edes muutaman vuoden.

Toimittajaloukkuja odotellessa, niin infran kuin softankin suhteen.

Omassa kotikaupungissani omasta mielestäni paras veto oli, kun opettajille hankittiin joko iPad tai windowsin Surface. Ne jaettiin 50/50. Eikä edes eri kouluille padit ja toisille surfacet vaan joka kouluun 50/50.

Ja Espoon työasemathan toimivat luonnollisesti yhteistyössä vain sen windowsin koneen kanssa.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Tuo on hyvä pointti, että heti kun lukiolaiset ovat keksineet säästää kierrättämällä oppikirjoja, kustannusyhtiöt haluavat muuttaa oppikirjat tilauspohjaisiksi. Ja sisältöhän niissä maksaa, ei paperi.

Koulujen ympärillä pyörii aika suuriakin bisneksiä, jotka epäilemättä haluavat lobata omia ratkaisujaan koulujen käytännöiksi, mieluiten tietenkin valtakunnallisesti. No tämä koulukuvaruljanssi on ehkä samaa ilmiötä.

Miksiköhän 50-50 iPad ja Surface, kun kyseessä on kuitenkin markkinaosuudeltaan lähes marginaalisia laitteita, varsinkin Surface, ja molemmat ekosysteemiltään suljetumpia kuin Android.

Käyttäjän Taukovihko kuva
Timo Kilpiäinen Vastaus kommenttiin #3

Surfacen ymmärrän siinä mielessä, että toimii synkassa kaupungin työasemien kanssa (soveltuvin osin, eri käyttisversiot toki). iPad taas on cool... (Miten aloitetaan virke, jos erisnimi alkaa pienellä kirjaimella?)

Suurin syy siihen, että meillä ei ole syntynyt järkeviä avoimia oppimisympäristöjä on juuri se, että kustantajat, joiden ympäristöjä käytetään pyrkivät sulkemaan järjestelmät vain omiin materiaaleihinsa sopiviksi. Kustantajat lobbaavat näitä ympäristöjä todella paljon ja pystyvät tuottamaan sekä materiaalia, että määrää paljon enemmän kuin pienet avoimet toimijat pystyisivät. Vielä mieluummin niin, että joudut tilaamaan nykyään sekä paperikirjan, että siihen "liitetyn" sähköisen aineiston.

Jyväskylän yliopiston erillislaitoksen tuottama peda.net oli joskus aikanaan varsin kunnianhimoisen oloinen ympäristö, mutta nyttemmin ilmeisesti vähän ajastaan jäänyt.

Otavan opiston Muikku taas on ilmeisesti saamassa uutta versiota, jota odottelen ainakin itse mielenkiinnolla.

Parasta tietysti olisi kun olisi vaikka kärkihankkeeksi otettu maanlaajuinen avoin sähköinen oppimisympäristö, jonka kautta olisi voitu tehdä vaikkapa verkko-opetuksen yhteistyötä ihan kaikkien peruskoulujen kanssa ympäri Suomen. Tässä olisi tietysti taas rikottu jotain hankintalakia tai muuta, eikä nyt tietystikään ylipäänsä Suomessa saa kävellä hyväveliverkostojen ja hyvien tuttujen hankintatapojen yli...

Siltikin ajatus avoimesta peruskoulusta sähköisenä on sellainen, joka itseä kiinnostaisi. Massaluentoja seiskaluokan asioista ihan jokaiselle, joka on arvioinnissaan ja opiskelussaan sinne asti edennyt. Yhteisiä kehitysprojekteja samankaltaisten kuntien välillä jne.

Käyttäjän JanneKorsimo kuva
Janne Korsimo

Kiitos Timo. Erittäin asiallinen ja analyyttinen kirjoitus tilanteesta.
Toivon myös, että olet väärässä.
Olemme pienessä Ruskon kunnassa yrittäneet toteuttaa kärkihankkeen tavoitteita omien tekojemme kautta. Rahoituksemme on tullut mainituista kärkihankeista OPH:n kautta.
Olemme juurikin yrittäneet toteuttaa vuoden 2016 tavoitteita (ainakin osittain).

"Opetuksen järjestäjiä tuetaan uuden pedagogiikan, koulutilojen ja digitalisaation edellyttämien uudistusten toteuttamiseksi. Uuden pedagogiikan, uusien oppimisympäristöjen ja digitaalisen oppimisen kokeilujen haku ja työpajoja.

Opettajien täydennyskoulutuskokonaisuuksien suunnittelu on valmis ja kokonaisuudet ovat käyttöönotettavissa. Opettajankoulutusfoorumi, jossa laajapohjaisesti rakennetaan uutta opettajakoulutusta yhdessä opettajien, korkeakoulujen ja sidosryhmien kanssa tutkimustietoa hyödyntäen.

Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen kehittämisohjelma valmistuu ja sen toimeenpano käynnistetään."

Tekemämme työ konkretisoituu Opentunti-palvelussa. Yhdistyksemme kautta palvelua tarjotaan kunnille ilmaiseksi. Opentunti on alusta, jonka avulla opettajien pedagoginen asiantuntemus jakautuu arjen työn kautta muille opettajille ja jossa osaamista voidaan kehittää tiedolla johtamisen avulla.
Opentuntiin voi tutustua täällä, https://opentunti.fi/plans/show/422/esittely ja https://opentunti.fi/plans/show/2969/ohjeet-osaaminen

Toivon mukaan kehittämämme palvelut otetaan opettajien keskuudessa hyvin vatsaan ja ne vastaavat kärkihankkeessa asetettuihin tavoitteisiin. Ennen kaikkea toivomme opettamisen ja oppimisen kehittyvän.

Tulkaa mm Espoossa mukaan Opentunnin tarinaan. Kokeillaan yhdessä, miten digitaaliisella alustalla voidaan toimintakulttuuria muuttaa paremmaksi.

Toimituksen poiminnat