Taukovihko

Vihdoinkin pitävät argumentit uskonnottomuudelle

Miksi minusta tuli ateisti - tosi surkeita perusteluja uskonnottomuudelle

Elin jonkinlaisessa agnostistessa elämänkatsomuksessa aika pitkään. Kuuluin kirkkoon ja niin edelleen, mutta en oikein osannut ymmärtää, miksi yksi uskonto olisi toisia parempi. Se sitten taas johti siihen, etten osannut ajatella jumalasta tai jumalista mitenkään sellaiseen tapaan, joka antaisi varmuutta mihinkään suuntaan.

Myöhemmin kun kirkko osoitti täydellisen kykenemättömyytensä minkäänlaiseen ymmärrykseen tai järkevään toimintaan omalla kohdalla ja töissä, tuli sitten se lopullinen niitti kirkosta eroamiselle. Pian sen jälkeen napsahti myöskin päässä se kytkin päälle, että agnostisuus on oikeastaan vaan päättämättömyyttä. Näin syntyi ateisti.

Mua kuitenkin ärsyttää suunnattomasti se, että ateismia yritetään kutsua uskonnoksi tai sitä yritetään kumota samoilla argumenteilla. Se on ihan todella ärsyttävää. Ja kaikki se kristinuskon hehkutus tai muiden uskontojen demonisointi, jota yhteiskunnassa tapahtuu saa mut yhä enemmän ja enemmän kallistumaan kohti militanttia ateismia (sit kannattaa muuten selvittää termi, ennen kuin kuvittelee tietävänsä mitä se tarkoittaa).

Ja koska aina silloin tällöin mä sorrun ihan typerään lapselliseen kinasteluun järkevän toiminnan sijaan aionkin nyt kertoa kaikista uskonnoista, miksi ne ovat hölmöjä niiden omien perusteluiden tasoisesti. En aio mainita perusteluissa kehäpäätelmiä, käännösvirheitä, plagiarismia tai mitään muitakaan järkeviä perusteluita. Kunhan vaan perustelen asioita vailla mitään järkeä. Niin uskonnotkin saavat tehdä.
 

  • Kristinusko ei ole totta, koska kaikki tietää, että Zeus oli jo ennen Jeesusta. Jos olisi totta, niin jumala tai Jeesus olisi hakannut Zeuksen jossain vaiheessa.
  • Kristinusko on itse asiassa vain juutalaisten hörhölahko. 
  • Islam on vielä nuorempi kuin kristinusko, eli sekin on ihan huuhaata.
  • Erilaiset luonnonuskonnot hakkaa kaikki muut iässänsä. Hindulaisuus pieksee siinä kaikki muistiin kirjatut.
  • Hindulaisuus taas on ihan soopaa, koska kasvissyönti.
  • Sauron ei ollut kristitty, muslimi, eikä hindu. Sen sijaan hän on kuvitteellinen hahmo, kuten Mooses, Hanuman ja Tom Cruise.
  • Star Trek the Next Generation näytti, että tulevaisuudessa uskonnosta on päästy eroon (valitettavasti Babylon 5, vaikka suosikkejani onkin, menee tässä metsään). Eli jos uskonnot ei ole totta tulevaisuudessa ei ne voi sitä olla nytkään.
  • Eräs mies kerran sanoi kauan aikaa sitten, että uskonnot ei ole totta. Taisi olla bussipysäkillä kun sanoi sen. Oli jossain transsissa, tai kännissä.
  • Kukaan jumala ei ole koskaan näyttäytynyt minulle missään muodossa.
  • “Doth some one say that there be gods above?
    There are not; no, there are not. Let no fool,
    Led by the old false fable, thus deceive you.” 
  • Uskonnot on ihan hölmöjä, kun niissä on hölmöjä juttuja.
  • Jumalolennot eivät ole koskaan osallistuneet julkiseen väittelyyn keskenään selvittääkseen, kuka on oikea jumala.
  • Jedit eivät osallistuneet ristiretkille, vaikka toisin väitetään.
  • Mä en tykkää enää nykyään uskonnoista.
  • Uskontojen top 3 - Kungfutselaisuus, Raëlismi, Akan-kansan muinaisuskonto
  • Jos uskonto ei kuulu edes uskontojen top-3 listalle se ei voi olla totta. 

Noin. Nyt ei pitäisi kenenkään väittää enää, että heidän uskontonsa on totta tai paras. Kyllä tuossa mun mielestä nyt tuli aika selkeästi todistettua, että näin ei varmasti ole.

Asia loppuunkäsitelty. Onneksi ei tarvitse pelätä mitään jumalan tai jumalien kostoa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (43 kommenttia)

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen

Jeps. Eteisteillaankos yhdessä?

Käyttäjän tuomasheikkila kuva
Tuomas Heikkilä

Ihmiset on laumaeläimiä joille on luontaista hakea turvaa muista, jos ihminen ei pysty/halua hakemaan turvaa toisesta ihmisestä, tämä hakee sen uskonnosta.

Käyttäjän halaolla kuva
Hannu Ala-Olla

Tämä on oikeasti ihan hyvä perustelu uskonnoille. Tosin ei niiden yliluonnollisille väitteille, vain niiden yhteiskunnalliselle funktiolle.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Vaikka turvallisuus epäilemättä onkin yksi uskonnon syy, näkisin kaikkein keskeisimmäksi moraalin. Usko nähdään merkinä uskonnon moraalioppiin sitoutumisesta – paljon lupausta syvempänä, jos kyse on maailmankuvan perustasta ja pyhän käsityksestä. Siten uskonto antaa leiman moraalisesta statuksesta ja myös antaa mahdollisuuden moraaliseen argumentointiin omien etujen ajamisessa.

No tietenkään, tekopyhyyden ansiosta, uskonnon antama leima luotettavuudesta ei todellisuudessa kanna juuri hedelmää – pikemminkin vähemmän kuin ilman uskontoa.

Käyttäjän halaolla kuva
Hannu Ala-Olla

Nykyisenä yksilöllisyyttä korostavana aikana yhteenkuuluvuuden tunne on yhä tärkeä meille laumaeläimille, sen uskontokuntaan kuuluminen ja varsinkin palvontamenoissa käyminen täyttää oivallisesti.

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman

"että agnostisuus on oikeastaan vaan päättämättömyyttä."

oikeastaan ei, agnostisuus on tieto siitä ettei voida tietää,
agnostikko voi yhtälailla uskoa jumalaan tai uskoa ettei jumalaa ole, eli olla ateisti,
tai mitä tahansa siltä väliltä ja se voi olla sitä päättämättömyyttä,

mutta esimeriksi minä haluaisin uskoa, mutta nupistani puuttuu siihen tarvittava hurahtamistoiminto, enkä sen seurauksena myöskään tajua mm. fanituskulttuuria tai auktoriteettiuskoa tms. ylöspäin katselua.

Käyttäjän Taukovihko kuva
Timo Kilpiäinen

Totta.

Lauseen pitäisi mennä "että agnostisuus oli oikeastaan minun kohdallani vain päättämättömyyttä".

Jaakko Häkkinen

"mutta esimeriksi minä haluaisin uskoa, mutta nupistani puuttuu siihen tarvittava hurahtamistoiminto"
-- Tämä on totta. Tutkimuksessa onkin löytynyt se aivojen alue, joka aktivoituu uskonnollisen kokemuksen aikana. Mutta se ei vielä todista, ettei jumalia ole, koska yhtä hyvin aivojen sen osan aktivoituminen voi johtua "uskontoaistin" tuottamista ärsykkeistä; aistin, joka monella on jo surkastunut.

Siihen tapaan kuin käsittääkseni syntymästä saakka sokean henkilön aivojen näkökeskus ei reagoi siihen, että silmiin näytetään valoa.

Jaakko Häkkinen

Erittäin hauskoja pointteja! :D

"Pian sen jälkeen napsahti myöskin päässä se kytkin päälle, että agnostisuus on oikeastaan vaan päättämättömyyttä. Näin syntyi ateisti."
-- On totta, että agnostisuus on vain päättämättömyyttä. Mutta se on fiksuinta silloin kun ei ole varmaa tietoa. Jos vain PÄÄTÄT olla uskomatta, niin olet ateisti. Jos kuitenkin tulee uusia kokemuksia, arvioitko tilanteen uudestaan? Jos arvioit, niin olit sittenkin agnostikko. Jos taas et arvioi kun kerran olet päätöksen tehnyt, oletkin "uskova" ateisti.

Ymmärtänet pointin? On päätös uskoa ettei jumalia ole eikä voi tulla olemaankaan. Sellaisena se on uskomus kuten uskonnollisuuskin. Ainoastaan agnostisismi ei ole uskomus, koska se perustuu aina kulloiseenkin tietoon/kokemukseen.

Käyttäjän Taukovihko kuva
Timo Kilpiäinen

Kiellän jumalolentojen olemassaolon todistusaineistoon pohjaten.

Olen ateisti, ajatusmaailmaltani sekulaari humanisti.

Muutin kantaani myös aiemmin, kun todistusaineistoa ei ollut. Eli olisin toki valmis muuttamaan kantaani myös tulevaisuudessa todisteiden muuttuessa. En kuitenkaan koe mitään epävarmuutta siitä onko jumalia. Ei niitä ole.

Jaakko Häkkinen

Kuka muka on todistanut, ettei minun lähimetsässäni ole jumaluuksia? Naapurin hippiwiccatyttö todistaa toisin. ;)

"Eli olisin toki valmis muuttamaan kantaani myös tulevaisuudessa todisteiden muuttuessa. En kuitenkaan koe mitään epävarmuutta siitä onko jumalia. Ei niitä ole."
-- Hyvin sanottu. Tarvittaisiinko uusi määritelmäluokka ateistin ja agnostikon väliin? Vai koetko, että kaikki ateistit ajattelevat juuri noin?

Käyttäjän Taukovihko kuva
Timo Kilpiäinen Vastaus kommenttiin #12

Ateisteja on varmasti aivan samoin kuin uskonnollisia tosi paljon laidasta laitaan.

Tämä on juuri mulle sopiva määritelmä :)

Käyttäjän halaolla kuva
Hannu Ala-Olla Vastaus kommenttiin #12

Toisin kuin politiikassa, uskonnossa/maailmankuvassa takinkääntäminen on ihan ok.

Ehkä gnostisille vähän vähemmän, koska ovat väittäneet tietävänsä.

Mutta siis ateismi, kuten myös teismi koskevat sitä uskooko jumalaan. Agnostismi ja gnostismi taas sitä tietääkö.

Näiden yhdistelmästä saadaan kyllä ihan riittävä määrittely, johon kaikki meistä sopivat. Ateisteista suurin osa on luultavasti agnostisia ateisteja, joten eivät väitä tietävänsä onko jumalaa vaan uskovansa ettei ole ja ovat siksi valmiita muuttamaan mielipidettään jos todisteet esitetään.

Kari Ahveninen

Ateismi on yksi uskonto siinä kuin muutkin, siinä vain uskotaan siihen ettei ole muita uskontoja eikä jumalaa. Ja siitä pidetään kynsin hampain kiinni, samalla lailla kuin muutkin uskovaiset.

Vain täydellinen piittaamattomuus uskonnoista suo vapauden. Silti voi kunnioittaa toisten uskoa, se voi olla heille elintärkeää.

Käyttäjän Taukovihko kuva
Timo Kilpiäinen

Koskapa tässä blogipostauksessa olen ihan tietyssä moodissa en vaivaudu vastaamaan kuinka surkea tuo väite kokonaisuudessaan on.

Totean vain, että eipäs ole senkin tyhmä.

edit:

Itse asiassa vastataanpa aivan yhtä järkevällä kommentilla.

Kristinusko, Islam ja Buddhalaisuus eivät ole uskontoja. Ne eivät täytä kaikkia samoja uskonnon kriteereitä kuin kaikki muut uskonnot.

Kari Ahveninen

Olisiko jotain perusteluita tarjota?

Käyttäjän Taukovihko kuva
Timo Kilpiäinen Vastaus kommenttiin #9

Sun väitteellesi vai? Eikös todistustaakka ole silloin sulla?

Ai niin. Ei tarvi välittää niistä silloin kun on uskonnosta kyse. Koska riittää kun sanon niin.

Jos intät tarpeeksi kauan voin jaksaakin vaivautua vastaamaan. Aloitetaan helpolla perustelulla kuitenkin aluksi.

Uskonnoilla on tietyt oppijärjestelmät, ateismilla ei.

Veikkaan ettei se riitä, koska uskonto.

Kari Ahveninen Vastaus kommenttiin #11

"Ei tarvi välittää niistä silloin kun on uskonnosta kyse. Koska riittää kun sanon niin."

Eikös tuo ole aika uskonnollista? Riittää kun sanon/uskon/teen niin? Ja sillä on kaikki selitetty...

Kuten sanoin, vain täydellinen piittaamattomuus kaikista uskonnoista vapauttaa. Ei siis ole tarvetta uskoa mihinkään, vain epäillä.

Käyttäjän JarmoPulkkinen kuva
Jarmo Pulkkinen Vastaus kommenttiin #17

"Ateismi on uskonto samoin kuin postimerkkien keräämättömyys on harrastus"

http://skeptico.blogs.com/skeptico/2009/06/atheism...

"If stamp collectors demanded that people who don’t collect stamps obey their stamp collecting rules, started wars with groups who collected slightly different types of stamps, denied non-stamp collectors rights or discriminated against them, bullied them in school, claimed you had to collect stamps to be a suitable person to run for public office, tried to get stamp collecting taught in schools as science in opposition to real science, demanded that people be killed for printing cartoons that made fun of stamp collectors, claimed that non-stamp collectors lacked moral judgment, made up ridiculous straw man positions they claimed non-stamp collectors took, and then argued against those straw men positions etc etc, - then non-stamp collectors probably would criticize stamp collectors in the way atheists criticize many religious people."

Käyttäjän Taukovihko kuva
Timo Kilpiäinen Vastaus kommenttiin #17

Pahoittelen sarkasmihymiön unohtumista edellisestä kommentista.

Käyttäjän opwallin kuva
Olli-Pekka Wallin

Mitkä kaikki muut uskonnot ?

Kristinuskon keskeisimpiä uskon kohtia on usko persoonalliseen yliluonnollisuuteen, jumaluuteen (Jumala) ja pelastukseen (Jeesus). Check. Islam on taasen paljon lähempänä maallisia profeettoja mutta siinäkin esiintyy Allah (Jumala). Buddalaisuus ja sen tietyissä lahkoissa ei esiinny jumalhahmoja joten se on enimmäkseen filosofinen usko.

Ateismi on Teismin vastakohta mutta kuitenkin ISMI.

Käyttäjän halaolla kuva
Hannu Ala-Olla Vastaus kommenttiin #28

ismi ei ole synonyymi uskonnolle

Käyttäjän Taukovihko kuva
Timo Kilpiäinen Vastaus kommenttiin #28

Noista kolmestako revit kaikki uskontoon liittyvät argumentit?

Ateistisia kirjoituksia ja ajatuksia on toki vaikka kuinka monessa uskonnollisessa kirjoituksessa tai jopa opinkappaleissa. Silti uskonnon yksi perusmääritelmiä on usko jonkinlaiseen yliluonnolliseen. Sen ei tarvitse olla jumala, vaan se voi olla voima, jälleensyntymä, henget, jne.

Ja kuten ylempänä todettiin, ismi ei ole synonyymi uskonnolle.

Käyttäjän opwallin kuva
Olli-Pekka Wallin Vastaus kommenttiin #34

Vastasin samoilla uskonnoilla jotka sinä esitit omassa kommentissasi. Ja en ole väittänyt ateismia uskonnoksi mutta ainakin se on filosofinen aatesuunta.

Onko ateismilla uskonto niin silloin pitäisi tarkastella onko ateismilla teologista oppia jolla ateismia perustellaan.

Jaakko Häkkinen

"Ateismi on yksi uskonto siinä kuin muutkin, siinä vain uskotaan siihen ettei ole muita uskontoja eikä jumalaa. Ja siitä pidetään kynsin hampain kiinni, samalla lailla kuin muutkin uskovaiset."
-- Itse muokkaisin tätä niin, että pieni osa ateisteista on niin fanaattisia uskossaan, että vaikka jumala tökkisi heitä nenään he kieltäytyisivät uskomasta. Luultavasti määrittelisivät jumalan niin, ettei nenään tökkivä olento voisi olla jumala.

Sitten taas ateistien enemmistö tuskin "uskoo" jumalattomuuteen - se on vain heille asiaintila, joka tässä todellisuudessa vallitsee (heidän mielestään).

Käyttäjän halaolla kuva
Hannu Ala-Olla

"Ateismi on yksi uskonto siinä kuin muutkin, siinä vain uskotaan siihen ettei ole muita uskontoja..."

Yksikään ateisti ei usko tuohon, saati sano niin. Jokainen ateisti(kuten varmaan kaikki muutkin) TIETÄÄ, että on olemassa uskontoja.

Se, että omaa jonkin uskomuksen, ei tee siitä uskontoa. Ateismi ei ole uskonto, se on vastaus YHTEEN kysymykseen - onko olemassa jumalaa.

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen

"se on vastaus YHTEEN kysymykseen - onko olemassa jumalaa"

Noin. Itselleni kysymys realisoitui murrosikäisenä: kumpi on ensin, rehellisyys vai jumala? Jos on rehellinen, jumala perustuu täysin irrationaaliseen perinteeseen. Vaatii kuitenkin, että kestää rehellisyyden: olet yksin, mitään yliluonnolista apua ei ole saatavilla. Kun kestää, saa rehellisyydestä kumpuavan vilpittömyyden voiman käyttöönsä.

Käyttäjän JukkaLaulajainen kuva
Jukka Laulajainen

Tieteellinen panteismi kuvaa aika hyvin omaa maailmankatsomusta...

Kannattaa guuglata

Käyttäjän Taukovihko kuva
Timo Kilpiäinen

Itse en koe panteismia omalla kohdallani tarpeelliseksi. En koe sitä tarvetta uskoa, johon panteismi uskonnon tarpeellisuutta nojaa.

Siinä on paljon mielenkiintoisia pointteja, mutta se on kuitenkin vain suoja todellisuudelta, kuolemanpelolta jne.

Maailmankaikkeus on lähes ääretön ja täynnä ihmeitä. Niin on se pienen pieni hetki, jonka minäkin tässä kosmoksessa vietän. Parempi nauttia siitä tai kokea sitä mahdollisimman onnellisena. Joskus se tarkoittaa suunnistamista Jukolan yössä, toisinaan taas väittelyä internetissä :)

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos
    «Itse en koe panteismia omalla kohdallani tarpeelliseksi. En koe sitä tarvetta uskoa, johon panteismi uskonnon tarpeellisuutta nojaa.»

Usko liittyy uskontoon varsin löyhästi; suomen kielessä enemmän kuin muissa kielissä. Muussa eurooppalaisessa perinteessä uskonto (religio) mielletään keskeisemmin pyhän kunnioittamiseksi tai toiminnaksi kuin uskomiseksi. Näillä on suuri ero – uskon keskeisyys on kristinuskon erityispiirre. Myöskään esimerkiksi juutalaisuudessa uskolla ei ole juuri mitään merkitystä, ainoastaan tapojen noudattamisella.

(Luonnollisessa) panteismissa keskeistä on pyhän käsite – joka nähdään kaikessa (pan-). Tämä subjektiivinen pyhäkäsitys (pyhyys on tarkkailijan olioon liittämä attribuutti) eroaa keskeisesti kristinuskon käsityksestä pyhästä, joka lähtee siitä, että jokin maailman ulkopuolinen pyhittää luonnollisista asioista objektiivisesti pyhiä (pyhyys on olion attribuutti).

(Luonnollinen) panteismi ei sinällään ole ateismista maailmankuvan osalta mitenkään poikkeava; se lähinnä kuvaa suhtautumista luontoon. Enkä tässä nyt tarkoita luonnosta nauttimista, vaan ennemminkin luonnon ymmärtämisestä nauttimista.

Käyttäjän Taukovihko kuva
Timo Kilpiäinen Vastaus kommenttiin #37

Nyt täytyy sitten tunnustaa, että olen käsittänyt panteismin hiukan väärin. Olen olettanut (virheellisesti?), että panteismi nimenomaan käsittää itsensä uskontona ja nojaa siihen periaatteeseen, että ihminen tarvitsee tieteen päälle jonkinlaista arvottamista ja pyhittämistä.

Että se nojaa siihen, että yksi ihmisen perustarpeista olisi tarve uskoa johonkin pyhään (käsitteenä mikä tahansa) tai itseään suurempaan, oli se sitten jumalallinen tai luonnollinen.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos Vastaus kommenttiin #38

En muista törmänneeni ajatukseen uskosta perustarpeena panteismiin liittyen, vaikka voi toki olla että joku on sellaistakin ajatellut. Usein sellaista ajatusta kuulee kyllä kristityiltä tai muilta perinteisten uskontojen puolustajilta.

Perustarpeet ovat meihin evoluution myötä ohjelmoituja tunnemekanismeja, eräänlaisia moduuleja, jotka palvelevat jotain tarkoitusta. Pitäisi sitten perustella, mitä tarkoitusta pyhän käsitys palvelee ja millä perusteella se nimenomaisesti olisi perustarve, eikä muut tarve tai muun mekanismin ilmentymä. Perustarpeet ovat kuitenkin vain osa kaikista mekanismeista. Onkin esitetty, että (perinteinen) uskonnollisuus perustuisi pitkälti geneeriseen yliaktiiviseen agenttien tunnistamiseen; meillä on piirteenä etsiä havainnoista jonkin olennon aiheuttamia säännönmukaisuuksia, peräti yliherkästi.

Vaikka uskonnollisuus tai pyhän kokeminen ei nähdäkseni ole mikään perustarve, ne nähtävästi vastaavat moniin perustarpeisiimme. Dawkins onkin puhunut uskonnoista meemiloisina, jotka siis takertuvat perustarpeisiimme, kuten turvallisuudentarpeeseen tai sosiaalisiin tarpeisiin.

Silti lienee niin, että tuo suhde ei ole aivan parasiittinen vaan myös symbioottinen. Jos vaikka ajatellaan, että hyvinvointiamme tarkkailevien ystävien läsnäolo tekee olomme turvalliseksi niin ehkä myös mielikuvitusystävien koettu läsnäolo. Joskus se voi olla hyvä asia, eikä sen kummallisempaa kuin muukaan fiktio, jos siis ymmärrämme sen pohjimmiltaan sellaisena. Hankaluutena perinteisissä uskonnoissa on se valtava kuorma kaikkea kaupan päälle tulevaa kuonaa ja valhe, että se olisi muuta kuin fiktiota.

Panteismissa ei ole henkiolentoja; sikäli kun se tarjoaa jotain turvallisuuden tunnetta, ajattelisin sen perustuvan ennemminkin turvallisen paikan kokemiseen kuin olennon. Ennemmin kuitenkin ajattelisin sen perustuvan ymmärtämisen tarpeeseen, joka tuskin on mikään perustarve.

Perinteiset uskonnot kyllä tarttuvat ihmisten perustarpeisiin monipuolisemmin, tarjoamalla esimerkiksi moraalista statusta tai moralisointikeppiä, joita panteismi ei juuri tarjoa.

Käyttäjän seppaeo kuva
Oskari Seppänen

Jos salama napsahtaa, olet väärässä.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Jos joudun helvettiin, nostatan vallankumouksen ja syöksen Saatanan vallasta. Sitten marssimme taivaaseen, ja valtaamme senkin. Kommunismi toteutui sittenkin!

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Bayesin teoreemalla voi analysoida kaiken olennaisen. Esim väite Jeesus nousi kuolleista.

Hankitaan aineistoa. Kuinka usein kadonnut ruumis on herännyt henkiin? Kuinka usein uskonnolliset fanaatikot valehtelevat korottaakseen sosiaalista asemaansa? Mitkä ovat muut mahdolliset selitykset ruumiin katoamiselle ja sopivatko ne paremmin vai huonommin aineistoon kuin ylösnousemus?

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos
    «Mua kuitenkin ärsyttää suunnattomasti se, että ateismia yritetään kutsua uskonnoksi tai sitä yritetään kumota samoilla argumenteilla. Se on ihan todella ärsyttävää.»

Eiköhän se ole siinä tarkoituskin, yrittää vain ärsyttää. Uskonnon puolustajat menevät siinä tietenkin lähinnä lapsellisen nimittelyn tasolle, mitä nyt ei pitäisi aikuisten keskustelussa tapahtua. Itse en jaksa vaivautua ärsyyntymään tuollaisesta, kun se lähinnä osoittaa, ettei ole mitään järkeviä argumentteja ja keskustelu on minun osaltani sikäli jo ohi.

Kirjoituksessasi vaikutti olevan jotain parodian elementtejä, mut Poen lain mukaisesti oli vaikea erottaa mikä oli kirjoittajan tarkoitus. Ehkä ateismista on vaikea tehdä parodiaa, kun ei oikein ole mitä purra?

Käyttäjän halaolla kuva
Hannu Ala-Olla

Juuri näin asia taitaa olla. Teisti ei vain tunnu huomaavan, mitä tekee hänen omalle statukselleen kun hän sanoo ateisminkin olevan uskonto. Se kun osoittaa, ettei uskonnossa sitten ole juuri sisältöä - veganismista, pasifismista tai vaikkapa punaisia päin kävelemisestä jollei ole liikennettä tulee uskonto.

En ymmärrä, miksi kukaan mihinkään uskontokuntaan kuuluva haluaisi vähätellä uskontoja niin perusteellisesti.

Käyttäjän Taukovihko kuva
Timo Kilpiäinen

Tiedän, ettei siitä kannattaisi ärsyyntyä. Valitettavasti tosiaan omalla kohdallani ylipäänsä ärtymys uskontoihin ja niiden vaikutukseen sekä ihmisten henkilökohtaisessa elämässä että yhteiskunnan tasolla on ainakin tällä hetkellä sen verran suurta, että myös ärsyynnyn keskusteluissa asioista, joista ei ehkä kannattaisi.

Tarkoitukseni oli lähinnä pilkata jumalaa ja uskontoja ei niinkään ateismia. Toivoin kirjoituksen alun selvittävän tätä tarpeeksi, mutta myönnän kirjoitusteni usein aiheuttavan vastaavanlaisia kommentteja. Pitäisi opetella kirjoittamaan selkeämmin ja paremmin.

Poen lakia minulle siteerasi lukioaikainen äidinkielenopettajani aivan liian monta kertaa (omasta mielestäni), mutta ilmeisesti ihan syystä :P

Käyttäjän jesper kuva
Tero Ruokamo

Lueskelin tieteellisestä panteismista, ja varsin pitkälle itsekin allekirjoitan nämä näkemykset.

http://www.nic.funet.fi/~magi/metsola/arkisto/pant...

Moraalinen perspektiivi ja luonnon kunnioitus ovat keskeisiä seikkoja, jotka ns. naturalistinen ateismi liian helposti sivuuttaa.

Ehkä tuo materialismin korostus kuitenkin tuntui vähän vieraannuttavalta tuossa tekstissä. Ei materialismi itsessään ole mielestäni tieteellisyyden edellytys. On myös ollut luonnontieteilijöitä, kuten Mach, jotka eivät olleet materialisteja. Luontoa ei mielestäni tarvitse ajatella meteriaalisena, jotta sitä voisi kunnioittaa.

Toinen seikka, joka minusta on syytä problematisoida, on luonnontieteen yhteiskunnallinen rooli, ja vaikutus maailmassa. On kiistatta totta, että luonnontieteellä on ollut merkittävä rooli nykyisten ympäristöongelmien synnyssä. Luonnontieteen avulla on kehitetty teknologia, joka ympäristötuhot on saanut aikaiseksi. Tietenkin tieteellinen tutkimus on auttanut myös havaitsemaan nykyiset ympäristöongelmat, mutta tämä kahtalainen rooli pitäisi vähintäänkin tiedostaa. Tiede ei ole vain neutraalia uteliaisuutta, vaan tieteellä on myös teknologinen, luonnon hallinnan puoli.

Olemmeko osa luontoa, vai luontoa hallitsevia jumalia? Tämä on mielestäni se keskeinen rajanvetokysymys. Kultainen sääntö on mielestäni sellainen moraaliperiaate, joka sopii ensimmäiseen aidon panteistiseen näkemykseen. Luonto ei ole ihmistä varten, kuten toinen ihminenkään ei ole minua varten. Kaiken välineellistävä utilitaristinen (anti)teistinen ateismi on se vastapuoli, johon rajanveto olisi tehtävä. Toisen ihmisen kunniotus, ja luonnon kunnioitus, kulkevat siis käsi kädessä, eivätkä ole vastakkaisia, kuten usein ajatellaan.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos
    «Luontoa ei mielestäni tarvitse ajatella meteriaalisena, jotta sitä voisi kunnioittaa.»

Tieteellisen panteismin maailmankuva on aika naturalistinen/materialistinen. Vaikka tiede ei sinällään ole sitoutunut materialismiin, maailmassa nyt vain ei ole havaittu mitään muuta, joten siitä kannattaa toistaiseksi lähteä. Luontoa voi varmastikin kunnioittaa hyvinkin monenlaisten maailmankuvien kehyksessä, myös teististen, mutta syy kunnioitukselle on tuolloin tietenkin eri. Perinteisissä uskonnoissa kunnioitetaan maailman ulkopuolisia tai sen luoneita olentoja niiden mahtavuuden vuoksi – ja esimerkiksi luomiskyvyn vuoksi. Jos materiaalinen maailmankaikkeus itsessään kykenee aivan samaan – jopa luomaan – onko tällöin mitään syytä kunnioittaa sitä yhtään vähempää?

Moraalisia kysymyksiä voi olla yhtä vaikeita pohjata panteismiin kuin ateismiinkin. Ne kun enimmäkseen koskevat ihmisten tekemisiä toisten ihmisten kanssa. Jos jotain evolutiivisesti ohjelmoitujen perustarpeiden tyydyttämistä korkeampaa moraaliteoriaa haluaa kehittää, näkisin sen lähtevän ihmiselle ainutlaatuisista kyvyistä ymmärtää ja luoda. Panteismin kannalta ajatellen niihin pohjautuva moraali merkitsisi myös universumin eräänlaisen itsetietoisuuden ja tietoisen luomiskyvyn kehittämistä.

Käyttäjän jesper kuva
Tero Ruokamo Vastaus kommenttiin #45

"Vaikka tiede ei sinällään ole sitoutunut materialismiin, maailmassa nyt vain ei ole havaittu mitään muuta, joten siitä kannattaa toistaiseksi lähteä."

En sanoisi, että tiede on havainnut maailman olevan materiaalinen. Pikemminkin materiaalisuus tai aineellisuus on filosofinen konsepti, jolla ilmiömaailmaa mallinnetaan tai sen ilmiöitä mielletään. Ehkä tuo konsepti on luonnollinen ja lähes automaattinen, mutta esim. luonnonkansojen todellisuuskäsitys ei ole välttämättä meterialistinen ainakaan abstraktin matemaattisella tavalla.

"Jos jotain evolutiivisesti ohjelmoitujen perustarpeiden tyydyttämistä korkeampaa moraaliteoriaa haluaa kehittää, näkisin sen lähtevän ihmiselle ainutlaatuisista kyvyistä ymmärtää ja luoda. Panteismin kannalta ajatellen niihin pohjautuva moraali merkitsisi myös universumin eräänlaisen itsetietoisuuden ja tietoisen luomiskyvyn kehittämistä."

Universumilla on tietoisuus, eikä pelkästään yhtä, vaan lukemattomia toisistaan näennäisesti erillisiä tietoisuuksia. Universumi on täynnä toimijoita, joilla on toisistaan erilliset tahdot ja päämäärät. Yksittäinen ihminen on aina vain yksi toimija, se on minusta panteismin peruslähtökohta, vaikka erilaisiakin näkemyksiä varmasti on.

Käyttäjän jallerajala kuva
Jari Rajala

Jumalan keksi luolamies joka halusi valtaa ja piparia, ei sitä ennenkään tyhmiä oltu. Mutta se hiton aivovirus jatkoi vain leviämistään, kuulemma jo geeneihin asti porautunut. Jos sellainen jumala keksittäisiinkin vasta tänä vuonna, ei siitä saisi aikaiseksi edes huonoa b-elokuvaa ;D

Ihmisestä saattaisi joskus tulla kuvitteellisten jumalten kaltainen tekniikoiden kehittyessä, ehkä jo vuonna 7015. Mutta sekin jumaluus koskisi vain ihmistä itseään ja sen kokemaa kokemusta. Tai mene ja tiedä, ehkä maailmankaikkeuden voi pystyä rypistämään taskuun, todistaa simulaatioksi, multiversumiksi, tai jonkun pöpilän uneksi ;D

Kukaan ei tiedä mitä täällä tapahtuu ja miksi. Mutta parempi sekin kuin täydellinen olemattomuus. Sitä paitsi tämä on ilmaista ;D

Käyttäjän halaolla kuva
Hannu Ala-Olla

"Jumalan keksi luolamies.."

Kuulin/luin jostain seuraavanlaisen hypoteesin:

Ihmiset askartelivat savesta hahmoja, tulivat siinä lopulta jopa hyviksi. Joku kehui niitä 'kuin eläviksi', jolloin haaveilivat että kunpa voisivatkin tehdä savihahmoistaan eläviä. Siihen taas joku keksi että ehkä me ollaan seurausta siitä, että joku pystyi siihen.

Toimituksen poiminnat