Taukovihko

45% väestöstä maksaa 45% Suomen veroista

45% väestöstä maksaa 45% Suomen veroista

Näinkö sen pitäisi mennä?

Tänä kesänä yksi EK:n ja oikeistolaista leikkauspolitiikkaa ajavien hallituspuolueiden suosikkivetoomuksista on ollut jotakuinkin seuraavanlainen "11% maksaa 45% verotuloista". Joskus luku vaihtuu yhdeksään prosenttiin. Toisinaan taas jälkimmäinen luku on jopa 60%. Yhtä kaikki noin kymmenesosa suomalaisista maksaa puolet kaikista veroista. Tai joskus tuloveroista. Pääomaverotuksesta kun ei ota kukaan selvää, kun sitä ei maksa kukaan juuri mitään, jos osaa hoitaa verosuunnittelunsa niin kuin rikkaan pitäisi. Jos ei osaa ja harmittaa kun ei ole tarpeeksi rikas, ettei tarvitsisi nillittää tai stressata niin muuttaa vaikkapa Ruotsiin.

Tämä on hieno heitto tämä 11%. Se on juuri sopiva määrä ihmisiä korostamaan sitä, että me ollaan muuten hemmetin paljon teitä parempia, mutta meitä on silti aika paljon. Ei siis voida olla inhottavia niinkuin vaikkapa se kuuluisa 1%. (Aika moni Suomalainen on siinäkin, jos maailmaa katsoo. Taitaa olla noin 28000 euroa vuositulot niin olet jo maailmassa melko rikas. On se hyvä, että leikataan niiltä köyhiltä, kun täälläkin se 89% ärsyttää kovasti).

Se on myös hyvä heitto, koska siihen ei tarvitse mitään lisäargumenttia. Se riittää jotenkin sellaisenaan. Sitä ei tarvitse perustella. Katsokaa nyt. Tässä on näin vähän ihmisiä ja katsokaa nyt näin paljon ne maksaa kaikista veroista. Hirveää on. On kamalaa.

Kukaan ei kuitenkaan koskaan suostu vastaamaan yksinkertaiseen kysymykseen. Kuinka suuren prosenttiosan suomalaisista pitäisi maksaa tuo 45% veroista?

Eikö tuo nyt ole aika simppeli kysymys. Yksitoista prosenttia se ei ainakaan voi olla, koska se selvästi ärsyttää ja kauhistuttaa ja on yksinkertaisesti siis ihan kamalaa. Siis ihan tosi kamalaa se on. Olisiko kaksitoista prosenttia sopiva luku? Kaksikymmentä? Kolmekymmentä? Kauheasti yli 50% prosentin ei voida mennä, koska jopa vihervasurin matikalla se taitaa sitten pikkuhiljaa alkaa menemään toiseen suuntaan.

Mutta mikä se olisi se määrä? Ei kun kyse ei olekaan veroista, vaan siitä taakasta. Mutta sitähän ne ovat ne verot. Ne ovat verotaakka. Mutta kun kyse on siitä paljonko ne tekee Suomen hyväksi. Siitä on kyse. No niinpä. Kuinka monen ihmisen sitten pitäisi tehdä sitä hyvää Suomelle?

Loppujen lopuksi siis kyse taitaa olla surullisesta itsensä pönkittämisestä. Hei kun mä huudan näin kovaa, että on rankkaa kun me maksetaan niin paljon veroja niin ehkä joku kuitenkin on taas kateellinen. Voi Suomi ja suomalaiset, kyllä kateus on sellainen ehtymätön luonnonvara, että ei sitä kalastella tarvitsisi. Sen kuin käyttää sitä rahaa niin että se näkyy. Kyllä sillä saa jo naapurit kiroamaan ja kaduntallaajan sylkemään kohti.

Tai jos kyse ei ole siitä niin kertokaa nyt joku mulle joskus sitten, että mikä se sopiva suhdeluku olisi. Saa sen kertoa toki joku muukin kuin EK tai Kokoomuslainen.

Ja mun mielestä ihan parhaita vastauksia on esimerkiksi; "Kateellinen köyhä vihervasuri", "Taidat ite olla julkisella töissä köyhä", "Et varmaan maksa veroja", "Et taida tajuta taloudesta yhtään" jne. Ne auttaa mua ymmärtämään tätä oikestolaista talousajattelua ihan tosi paljon. Pidän niistä myös henkilökohtaisesti tunnetasolla.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (22 kommenttia)

Kari Ahveninen

Asian tuolleen yksinkertaisesti sanoen kyse on siitä että tuottaako joku kansantalouteen jotain, vaiko vain kuluttaa? Sitä voi mitata esimerkiksi maksettujen verojen määrällä, samoin sillä että mikä vaikutus sillä on ollut kansantalouden tuottavuuteen.

Ikävä kyllä, melko suuri osa ns. veronmaksajista on kansantalouden kannalta veronmaksajana täysin yhdentekevä, sillä silloin kun palkka maksetaan verovaroista, niin se ei kansantalouden kannalta ole millään lailla positiivinen tuotto. Se on rahan siirtämistä yhdestä taskusta toiseen. Ajattele asiaa vaikka niin että sinulla on euron verran kolikoita yhdessä taskussa, josta siirrät osan toiseen taskuun. Lisääntyikö varallisuutesi vai ei?

Tällöin esmes virkamiesten tuotto kansantaloudelle pitää mitata toisella tapaa. Mutta kun virkamiehiä on niin paljon ettei kaikille ole edes tekemistä, niin se että virkamies omaa olemassaoloaan pönkittääkseen alkaa toimimaan kansantaloudelle haitallisella tavalla, niin silloin nettovaikutus kansantalouteen on reilusti negatiivinen.

Työttömyyskorvauksella elävä on vain pelkkää kulunkia kansantaloudelle, ihan sama minkä verran siitä korvauksesta kerätään "verotulona". Opiskelijoiden kohdalla... hmm... riippuu siitä mitä opiskelee, onko koskaan edes toivoa olla jollain tavalla kansantalouden kannalta hyödyllinen.

Siksi kansantalouden kannalta, siis karkeasti puhuen niistä jotka tuottavat sen verovarallisuuden jolla kansantaloutta pyöritellään ja josta kaikki nuo yhteiskunnalliset kulut maksetaan täytyy olla nettotuottajia, eli maksavat enemmän kuin käyttävät.
Ja niitä ovat vain ne ihmiset jotka tekevät joko kansantalouden kannalta hyödyllistä toimintaa, tai tuottavat tavalla tai toisella enemmän verovarantoa kansantalouteen kuin kuluttavat.

Jyrki Paldán

"Työttömyyskorvauksella elävä on vain pelkkää kulunkia kansantaloudelle, ihan sama minkä verran siitä korvauksesta kerätään "verotulona"."

Työttömyyskorvaus, jos se otetaan reaalitaloudesta irrallisesta käytännössä hyödyttämästä pääomasta, ulkomaille katoavasta pääomasta, tai luodaan uutena rahana, kasvattaa ostovoimaa ja kysyntää, sekä laittaa rahan kiertämään. Kiertävän rahan avulla taas yksityinen sektori luo taloudellista aktiviteettia ja yrityksillä on paremmat mahdollisuudet syntyä, kasvaa ja menestyä.

Käyttäjän Taukovihko kuva
Timo Kilpiäinen

Pakko puuttua ihan pariin kohtaan.

Nettomaksajat on vanha homma. Loppujen lopuksi et tarvitse kummoisiakaan tuloja kun olet jo helpostikin "nettomaksajan asemassa". Tämä olettaen tietysti, että et vastaanota sillä hetkellä valtion tukia tai etuuksia. Jos taas lasketaan karkeasti kaikki elämän aikana saanut etuudet ym. niin silloin taas mennään seuraavan kappaleen argumenttiin. Eli mitä me halutaan tehdä valtion rahoilla ja verotuloilla.

Julkisen puolen työntekijän leimaaminen tuolla tavalla taas on nimittäin hölmöä. Tähän kun ei oikeastaan mitään järkevää vaihtoehtoa ole, jos halutaan että edes jonkinlaiset palvelut ovat meillä valtion tasolta tarjottu. Se on siis syyllistämistä parhaasta mahdollisesta vaihtoehdosta. Toisaalta onhan aina mahdollisuus yksityistää kaikki palvelut puolustusvoimia ja poliisia myöden. Ei se ole mahdotonta.

Riippuu siitä mitä opiskelee -kohta oli taas vaan niin asennevammainen, että siihen lienee turha viitata juuri mitenkään. Kertoisitko mieluummin mitkä ovat näitä hyviä opiskeltavia asioita ja mitkä eivät?

Kaiken tämän jälkeenkään mitään ajatusta ei siis ole siitä kuinka ison osan pitäisi maksaa tuo 45% veroista.

Kari Ahveninen

Ei se mikään vanha homma ole, se on ihan faktaa edelleen. Ne jotka tuottavat enemmän verovaroja kuin ovat kuluttaneet, ovat nettomaksajia. Eikä todellakaan tarvita kummoisia tuloja ollakseen nettomaksaja, silloin kun tekee jotain sellaista työtä joka tuottaa kansantaloudelle tuloja. Siinä olit ihan oikeassa.
Mutta tosiasia on, että kansantalous pyörii sillä rahalla joka sinne tulee niin että se tuottaa, kuten vientiteollisuudessa, perushuollossa jne. ilman että se kuluttaa yhteiskunnan verokertymää.

Tuo ei ollut mitenkään julkisen puolen työntekijän leimaamista, vain toteamus että kansantalouden verokertymän kannalta he ovat täydellisen yhdentekeviä. Ehkä jopa hiukan negatiivisella puolella, sillä heidän verotuksensa laskeminen ja tarkistaminen yms. aiheuttaa sen että siihen tarvitaan lisää verovaroilla palkattuja virkamiehiä tekemään tuon työn. Olisi paremmin kannattavaa maksaa julkistalouden työntekijöiden palkat verottomina, ns. nettotulona sen sijaan että pyöritellään turhanaikaista touhua heidän "verotuksensa" vuoksi.

Julkistaloudessa työskentelevien arvo on siinä että he tekevät sellaisia (tai ainakin pitäisi tehdä) töitä joita vaaditaan yhteiskunnan tarpeellisten palveluiden, niiden verovaroilla maksettujen tuottamiseksi. Se on tarpeellista, mutta silti esimerkiksi niitä "ruohonjuuritason" tekijöitä on aivan liian vähän, kun taas päällikkötasolla on aivan liikaa porukkaa joitten ainoa tehtävä tuntuu olevan keksiä joku oikeutus olemassaololleen ja viralleen. Ja ne vasta ovatkin haitallisia...

Mitä tulee opiskeluun, niin viimeisin tieto kertoo että esmes taiteelliseen koulutukseen on tunkua liian kanssa. Kuinka monta sekundatason "taiteilijaa" tarvitaan koulutettua? Samoin tuollaisia yhteiskunnan kannalta täysin tarpeettomia koulutuslinjoja on aivan liikaa, jonka seurauksena on kasvava määrä kitisijöitä joille ei ole töitä kuin korkeintaan verovaroista kustannettuna, ja sielläkin heidän tekemänsä on yhteiskunnan kannalta joko täysin yhdentekevää, tai pahimmassa tapauksessa jopa haitallista.

Mutta minä ymmärrän että vihreällä on vaikeaa ymmärtää tällaisia yksinkertaisuuksia.

Mutta kysymyksen asettelun kannalta kysyt väärin, sen pitäisi kuulua että kuinka suuren osan pitää maksaa 100 % veroista, ja sen oikea vastaus on että 100 % kansasta ja yrityksistä, joka se nyt onkin.
Se tosin, mikä on tuottavaa veronmaksua (se josta koko roska kustannetaan, myös virkamiesten yms. porukan palkat) on toinen kysymys. Ja se osuus joka todella tuottaa koko kansantaloudessa pyörivän rahan, on luokkaa 10 % palkansaajista, yritykset maksavat loput.
Tai oikeastaan vain sen osuuden joka on kerätty ilman valtion velkaa, loppuhan on rahoitettu velanotolla. Ja sitä suomella riittää.

Pekka Pylkkönen

Ei sitä pidä väheksyäkään paljonko suurituloisimmat veroja tänne maksavat. "Nettomaksajia" ei lopulta ole kuin noin suurituloisimmat 30% väestöstä.

Kyllä siellä tuloasteikon yläpäässä on enemmän syytä valittaa kuin täällä alapäässä. Pienituloiset maksavat Suomessa maailmanlaajuisesti poikkeuksellisen vähän veroja ja Suurituloiset taas poikkeuksellisen paljon.

Käyttäjän eskovirri kuva
Esko Virri

On ihan hyvä keskustelun kannalta silti nostaa esiin, että varakkaampien (en puhu rikkaista, koska ansiotuloilla ei Suomessa ole mahdollista rikastua) marginaaliveroprosentti on järkyttävän korkea. Jos eurosta jää 42 senttiä käteen niin moniko ennemmin tekisi vähemmän työtä joka taas johtaisi siihen että verotulot putoavat huomattavasti. Ja kun tuloista jää 42 senttiä käteen niin kulutusveroihin siitä menee vielä helposti puolet. Toisessa päässä sama ongelma, ei niinkään tukien suuruuden vuoksi vaan sen takia että elämän perustarpeet (etenkin asuminen pk-seudulla) ovat niin kalliita ettei pienemmästä palkasta jää käteen juuri enempää kuin sossun luukulta.

Keskustelun laadukkuuden ja hyvien päätösten vuoksi toivoisi että ihan perusasiat keskivertotallaajakin ymmärtää. Sen verran mitä olen keskivertokansalaisten kanssa keskustellut niin olen aika pitkälle samaa mieltä Churchillin kanssa siitä viiden minuutin keskustelusta. Parempaa hallintojärjestelmää odotellessa.

Käyttäjän Taukovihko kuva
Timo Kilpiäinen

"Tuo ei ollut mitenkään julkisen puolen työntekijän leimaamista, vain toteamus että kansantalouden verokertymän kannalta he ovat täydellisen yhdentekeviä."

Totta kai se on leimaavaa. Julkisen puolen työntekijät kuitenkin huolehtivat esimerkiksi infrasta, jonka avulla vientiä tai tuotantoa voidaan ylläpitää, koulutuksesta, varhaiskasvatuksesta ym. jotka kaikki mahdollistavat esimerkiksi viennissä työskentelevien siellä olemisen. On typerää väittää, että näillä ei olisi kansantaloudellista merkitystä. Vienti kun ei ole pelkästään sitä, että mulla on tehdas ja tässä on mun tuote.

Esimerkiksi kuntaliitosten yhteydessä tehdyt irtisanomissuojat olivat toki esimerkiksi tyhmä päätös. Olen samaa mieltä siitä, että meidän pitäisi kyetä katsomaan kriittisesti miten vaikkapa kunnissa asioita hoidetaan. Siltikin Suomessa virkamiehistö ei ole loppujen lopuksi kovin suuri, mutta kun siihen täällä lasketaan esimerkiksi kaikki opetushenkilöstö toisin kuin muualla, niin prosenttiosuudet kasvaa silloin helposti.

"Olisi paremmin kannattavaa maksaa julkistalouden työntekijöiden palkat verottomina, ns. nettotulona sen sijaan että pyöritellään turhanaikaista touhua heidän "verotuksensa" vuoksi."

Eli luodaan järjestelmä, jossa verotetaan ihmisiä kahdella tavalla? Vai poistetaanko myös kunnallisvero kaikilta julkisen puolen työntekijöiltä? Esimerkkinä palkan saa Helsingiltä, mutta asuinkunta Espoolle ei maksa mitään kunnallisveroa, jos kaikki tulot on verovapaita. Tänhän voisi toki ratkaista niin, että saat asua vaan siinä kunnassa, jossa olet töissä.

Ei vaineskaan, oikeastihan tuossa olisi järkeä. Olettaen ettei se toisi loppupeleissä kahta erillisjärjestelmää, jotka todennäköisesti kuluttaisivat enemmän resursseja kuin tehokas yksi verotussysteemi, joka on aika pitkälti varsinkin julkisen puolen työntekijöillä automatisoitu.

"Mitä tulee opiskeluun, niin viimeisin tieto kertoo että esmes taiteelliseen koulutukseen on tunkua liian kanssa. Kuinka monta sekundatason "taiteilijaa" tarvitaan koulutettua?"

No tässä tulikin tarpeeksi tuota ennakkoasennetta. Tyhmät loistaiteilijat, jotka vaan kuluttaa yhteiskunnan rahoja. Ovat varmaan vasureitakin kaikki. Osaisitko vielä arvottaa taiteet tässä kohtaa kategorioittain? Onko sirkustaide pahempaa kuin kuvataide? Entäpä valokuvataide verrattuna tanssiin? Pahimpia taitaa olla teatterit, eikö vaan? Teatterit ja ooppera on kyllä ne kamalimmat. Ja modernit kuvataiteilijat, niitä ei saa unohtaa.

" Samoin tuollaisia yhteiskunnan kannalta täysin tarpeettomia koulutuslinjoja on aivan liikaa, jonka seurauksena on kasvava määrä kitisijöitä joille ei ole töitä kuin korkeintaan verovaroista kustannettuna, ja sielläkin heidän tekemänsä on yhteiskunnan kannalta joko täysin yhdentekevää, tai pahimmassa tapauksessa jopa haitallista."

Kerrotko vielä mitä nämä ovat? Kauppakorkeakoulun kansainvälinen markkinointi? Ehkäpä Historian laitoksen Kulttuurihistorian opinnot? Liikuntatieteiden maisterin tutkinto? Vai Espanjan Filologia?

Kerro ihmeessä varsinkin tuohon viimeiseen, yhteiskunnan kannalta haitalliseen työhön johtava tarpeeton koulutuslinja. Sen haluaisin ihan ehdottomasti tietää.

"Ei sitä pidä väheksyäkään paljonko suurituloisimmat veroja tänne maksavat. "Nettomaksajia" ei lopulta ole kuin noin suurituloisimmat 30% väestöstä."

Faktat pöytään. Paljonko pitää tienata, jotta näin on ja miksi niin? Ja käykö palvelusektori vai pitääkö olla ulkomaanvienti? Julkinenhan on jo teilattu tästä pois kokonaan, vaikka kuinka tekisi tiliä siellä. Entäs pääomaverotus verrattuna ansiotuloihin? En tarkoita tätä pahalla, vaan haluan ihan oikeasti tietää.

"On ihan hyvä keskustelun kannalta silti nostaa esiin, että varakkaampien (en puhu rikkaista, koska ansiotuloilla ei Suomessa ole mahdollista rikastua)"

Toihan nyt on ihan täyttä sontaa. Ihan täyttä sontaa. Kovimmat palkkatulot Suomessa taitavat olla miljoonan ja kolmen välillä. Siitä jos jää käteen edes tuo 42% niin kyseessä on aika hemmetin paljon rahaa. Toki jos haluat kuukaudessa rikastua miljonääriksi niin ei onnistu. Mutta väite, että Suomessa ei voi rikastua ansiotuloilla on ihan roskaa. Vaikeaako? No ihan hemmetissä on. Pitäisikö sen olla helppoa? Olishan se kiva. Onko ylipäänsä helppo rikastua? No ei, vaan kyllä se aina vaatii jonkinlaista onnistumista, ahkeruutta ja taitoa.

On kiva väittää noin, koska sillä saa taas haukuttua helposti meidän verotusjärjestelmää antamatta vaihtoehtoa, tai edes faktaa.

Ja ihan on muuten sitten oma vika, jos käteen jää vaikkapa 100 000 vuodessa verojen jälkeen, etkä sitä osaa käyttää muuhun kuin nillittämiseen veroista. Vuodessa harva "rikastuu", mutta mahdotonta se ei ole. Aika moni vähemmänkin tuloja saava sijoittaa ja säästää.

Kaiken kaikkiaan kukaan ei siis halua vastata kysymykseen Kuinka suuren prosentin tuloja saavista pitäisi maksaa tuo 45% veroista. Se on näköjään hemmetin vaikea kysymys. Sitä kysymystä ja asettelua on helppo haukkua, mutta vastausta ei löydy.

Pekka Pylkkönen

Julkiset menot ovat henkeä kohden 21.930€ vuodessa (2014). Eli oletettavasti veroja ja sosiaaliturvamaksuja tulisi maksaa vähintään sen verran vuodessa mikäli haluaisi nettomaksajaksi. Pitää tietysti huomata että oikeasti yhtälö on paljon vaikeampi: työllisiä on reilusti alle puolet koko väestöstä.

Jyrki Paldán

Julkiset menot eivät jakaannu tasaisesti kaikkien kesken. Perheetön prekariaattiasemassa elävä voi olla nettomaksaja suhteellisen pienilläkin tuloilla, kun taas toinen voi olla nettosaaja miljoonatuloilla(jos lasketaan mukaan myös yritystuet, joka ei ehkä ole ihan asiallista, mutta tehdään niin nyt kuitenkin). Lisäksi rahallista hyötyä on käytännössä mahdoton yksilöidä edes suurpiirteisesti, sillä esimerkiksi omaisuuden pakkovaltainen suojaus(pv, poliisi ja oikeuslaitos) on todellisuudessa paljon arvokkaampaa varakkaille kuin vähävaraisille.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #9

Vaikea noita on arvioida muuten kuin keskiarvoistamalla. Tulonsiirrot ovat noin 45% julkisista menoista, terveydenhuolto 12%, koulutus ja hallinto kumpikin 10%. Siinäpä ne menoerät likipitäen ovatkin. Loput ovat näpertelyä.

Perheetön ja terve pienituloinenkin voi tosiaan olla nettomaksaja ainakin työikänsä ajalta laskettuna.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #11

Ottamalla koko väestön keskiarvo julkisesta kulutuksesta ei voi todellakaan päätellä yhtikäs mitään nettomaksun tai -saannin suhteesta tuloihin. Erittelemällä tulonsiirrot ja tulot tulokymmenyksittäin päästään jo kymmenen kertaa lähemmäs totuutta, mutta sekin on vielä lähes kelvottoman karkea arvio.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #13

Niin no se joka saa paljon tulonsiirtoja, käyttää paljon julkisia terveyspalveluja ja maksaa vähän veroja tulee kalleimmaksi ja päinvastoin.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #15

Eli mielestäsi kuudenneksi(tulot keskimäärin 19 974€), seitsemänneksi(12 688€), viidenneksi(27 805€) ja ensimmäiseksi(125 889€) suurituloisimmat tulokymmenykset käyttävät paljon julkisia terveyspalveluita, maksavat vähän veroja ja tulevat kalleimmaksi? He nimittäin saavat eniten tulonsiirtoja. Tuolla oletuksella halvimmaksi tulee vähätuloisin kymmenys, he kun saavat vähiten tulonsiirtoja.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #18

Nyt ymmärsit väärin. Sitäpaitsi katsot asuntokuntakohtaisia tilastoja tulonsiirroista. Henkilökohtaiset näyttävät aivan muuta. En ole tosin jaksanut kaivaa mitään selitystä sille. Ehkä suurituloisilla on enemmän kotirouvia ja vähemmän yksinasumista.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #19

Niin taisin ymmärtää.

Oletettavasti siis tarkoitit että ne jotka kuluttavat paljon julkisia palveluita ja saavat paljon tulonsiirtoja, kuluttavat paljon julkisia palveluita ja saavat paljon tulonsiirtoja. Siinähän olet tietysti ihan oikeassa. Tulotaso ei vain juuri ollenkaan kerro kuinka paljon kukanenkin kuluttaa tai saa, ja kuten sanottua osa kulutuksesta on mahdoton yksilöidä.

Henkilökohtaisesti tulonsiirrot näyttävät tietysti hieman erilaisilta. Keskimäärin henkilökohtaisesti eniten tulonsiirtoja saavat järjestyksessä: 2. tulokymmenys(tulot 6 566€), 3. tulokymmenys(12 688€), 4. tulokymmenys(19 974€), 5. tulokymmenys(27 805€) ja 10. tulokymmenys(125 889€).

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #20

Ne jotka kuluttavat eniten kalleimpia julkispalveluita kuluttavat eniten julkispalveluita. Lähes tautologia mutta pieni täsmennys. Ja kalleimmat menoerät olivat siis tulonsiirrot ja terveyspalvelut jotka kuluttavat yhdessä yli puolet kaikista menoista.

1 ja 10 desiili saavat yhtä paljon, 9,6% tulonsiirroista. En minä tuota systeemiä erityisesti kehu. Ylipäätään en ymmärrä miksi yhden toimettomuus tai eläkkeelläolo on sen arvokkaampaa kuin toisen toimettomuus.

Jyrki Paldán

Tilastokeskuksen tulonjaon kokonaistilaston mukaan neljä suurinta tulokymmenystä saavat noin 73% kaikista tuloista ja maksavat noin 74% kaikista suorista veroista. Suorat verot sisältävät ansiotuloverot, pääomatuloverot, kunnallisverot ja muut maksetut tulonsiirrot. Regressiivisä kulutusveroja ei huomioida tuohon. Ainakaan progressiivisuudesta ei siis voida puhua.

Pekka Pylkkönen

Voisit lopettaa tuon kulutusveroregressiohöpinän. Kulutusveroja kerätään kulutuksen, ei tulojen perusteella. Niillä ei ole mitää tekemistä toistensa kanssa. Halutessasi voit maksaa Kulutusveroja vaikka velaksi.

Noin suurituloisimmat 30% veronmaksajista maksavat enemmän veroja kuin mitä kuluttavat.

Se vielä että sosiaaliturvamaksut joita peritään palkan perusteella ovat julkiselle sektorille liki yhtä suuri tulonlähde kuin alv.

Jyrki Paldán

"Kulutusveroja kerätään kulutuksen, ei tulojen perusteella. Niillä ei ole mitää tekemistä toistensa kanssa."

Ei ehkä teoriassa, mutta käytännössä niillä on.

Verotuksen progressio tarkoittaa maksettujen verojen suhdetta tuloihin. Koska käytännössä kulutuksen suhde tuloihin laskee tulojen kasvaessa, ja koska kulutusverojen suhde kulutuksesta on muuttumaton, laskee kulutusverojen osuus suhteessa tuloihin tulojen noustessa. Ne ovat siis käytännössä ja empiirisesti regressiivinen vero.

Sosiaaliturvamaksut ovat yrityksen, eivät tulonsaajan vero.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #14

Katsot joka asiaa äärimmäisen asenteellisesti. Sosiaaliturvamaksujen jakautuminen yrityksen ja työntekijän välillä on puhtaan mielivaltaisesti sovittu juttu. Aivan yhtä hyvin ne voitaisiin kerätä nostamalla veroprosenttia tai kokonaan työntekijän palkasta. Ne perustuvat työntekijän palkkasummaan.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #16

Pata kattilaa soimaa. Kyse on kuitenkin kahdesta erillisestä verovelvollisesta toimijasta.

Jos nyt kuitenkin unohdetaan tuo ja argumentin vuoksi päätetään jonkinlainen mielivaltainen "verosymbioosi" yrityksen ja yksityisten tulonsaajien välille, kenen verotaakkaan tuo lasku pitäisi lisätä? Pitäisikö ne laskea työnantajan veromaksuihin, sijoittaa omistusosuuksien mukaan yrityksen omistajien veromaksuihin, vaiko kenties itse työntekijän veromaksuihin? Vaiko jakaa tasan kaikkien yrityksessä toimivien henkilöiden kesken? Mikäli se lasketaan itse palkansaajan veromaksuihin, on sekin tuloluokittain tarkasteltuna hyvin lähellä tasaveroa, mitä nyt korkeimman tulokymmenyksen osalta huomattavan jyrkästi regressiivinen. Ansiotulojen osuus tuloista on pääsääntöisesti noin 92-82%, mutta parastuloisimmalla kymmenyksellä se on noin 69%. Se ei siis ainakaan nosta kovatuloisten suhteellista verokuormaa.

ps. kaikki taloudessa on mielivaltaisesti sovittua. Ihan kaikki omistusoikeuksista rahan kautta yrityslakiin.

Käyttäjän Taukovihko kuva
Timo Kilpiäinen

Näin Hesarin toimarien palkkavertailun jälkeen täytyy ilmeisesti todeta, että kyllä palkkatyölläkin voi aivan kelpo tienestit tehdä.

Toimituksen poiminnat